Poliisi on tänään maanantaina selvittänyt toimintatapaa tapauksessa, jossa esitutkintaa tehtäisiin kansanedustajan puheista täysistunnossa, kertoo rikoskomisario Pekka Hätönen Uudelle Suomelle.

Tapaus koskee kansanedustaja Juha Mäenpään (ps) puheenvuoroa ”vieraslajeista” eduskunnassa viime viikolla . Hätönen kertoo, että Mäenpään puheista on tehty ainakin kaksi sähköistä rikosilmoitusta.

LUE LISÄÄ: Kansanedustaja puhui ”vieraslajeista” eduskunnassa – Poliisi neuvottelee valtakunnansyyttäjän kanssa

Hätönen kertoo keskustelleensa valtakunnansyyttäjän sekä eduskunnan pääsihteerin ja oikeusasiamiehen kanssa siitä, miten tapauksessa edetään, jos esitutkinta tulee. Syynä tapauksen poikkeuksellisuuteen on kansanedustajan parlamentaarinen immuniteetti.

”Harvoin tulee suoraan sovellettua perustuslain pykälää”, Hätönen sanoo.

Mäenpää mainitsi keskiviikkona eduskunnan täysistunnossa vieraslajien torjunnan tehostamisen yhteydessä, jossa hän käsitteli turvapaikanhakijoita ja heidän uskontojaan. Professori Martin Scheininin mielestä poliisin tulisi antaa asia syyttäjälle rikoslain kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevan pykälän nojalla.

”Kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen eikä hänen vapauttaan riistää hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden tai asian käsittelyssä noudattamansa menettelyn johdosta, ellei eduskunta ole siihen suostunut päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut”, perustuslaissa sanotaan.

Kansanedustajan syytteeseenpano valtiopäivätoimesta edellyttää siis eduskunnan suostumusta 5/6 enemmistöllä. Syyttäjän on haettava eduskunnan suostumus syyttämiselle.

LUE LISÄÄ: Professori ”vieraslajeista” puhuneen kansanedustajan asemasta: ”Persujen uskottavuus on nolla, jos he äänillään blokkaavat”

Hätönen kertoo, että tämä eduskunnan äänestys asiassa voisi tulla kysymykseen siinä vaiheessa, jos esitutkinta etenee syyttäjälle ja syyttäjä päättää nostaa syytteen asiasta.

”Syytesuoja toteutuisi eduskunnan toimesta”, Hätönen sanoo.

Vielä ei ole tiedossa, käynnistyykö asiassa esitutkinta. Jos valtakunnansyyttäjän mielestä esitutkinta tulee tehdä, valtakunnansyyttäjänvirasto osoittaa tapaukselle syyttäjän ja poliisi tekee normaalin esitutkinnan, Hätönen sanoo.

Kaiken kaikkiaan koko tapaus on äärimmäisen harvinainen.

”Näitä on ollut kolme kappaletta Suomen historiassa”, Hätönen kertoo eduskunnan pääsihteerin kertoneen hänelle.

Tapaukset ovat olleet 1930-, 40- ja 70-luvuilla.

Mahdollinen esitutkinta asiassa olisi Hätösen mukaan hyvin lyhyt, sillä Mäenpään puheenvuoro on dokumentoitu sekä videolle että eduskunnan pöytäkirjoihin. Kyse olisi lähennä Mäenpään kuulemisesta.

Mäenpään puheenvuoro täysistunnossa kuului näin:

”2015 syksyllä Suomeen tuli turvapaikanhakijoita sellaisista maista, joissa on erilainen uskonto kuin meillä, ja joissa uskonnon sisällä on useita haaroja, jolloin eivät keskenäänkään pysty siellä asumaan. 2015 tänne tuli noin 32 000 ihmistä, pääosin samasta uskontokunnasta, mutta hyvin monet heistä erilaisista uskonnon haaroista. Se tulee aiheuttamaan ongelmia. Jos viitsisitte katsoa tuon Seinäjoen arabikevät -dokumentin, se löytyy Yleisradiosta vielä muutaman päivän ajan. Siinä hyvin selkeästi tulee ilmi, kun turvapaikanhakija kertoo, että osa heistä tuli tänne turistiksi, osa raiskaamaan. Tiedän jotain muutakin tuosta dokumentista, mutta kerron nyt vain sen, mitä tässä julkisesti sanon. Täällä hallitusohjelmassa on yksi hyvä kirjaus. Täällä lukee: ’Tehostetaan vieraslajien torjuntaa sekä lainsäädännöllä että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä.’ Tämä valitettavasti lukee väärässä kohdassa. — Kiitoksia.”

LUE MYÖS: Antti Rinne Jussi Halla-aholle: ”Jos se 100–200 miljoonaa ihmistä lähtee Afrikasta liikkeelle, niin pistetäänkö me rautaa rajalle?”