Mielipiteet jakautuvat, kun kansanedustajat parhaillaan käyvät eduskunnassa keskustelua edustaja Juha Mäenpään (ps) syyteluvan antamisesta tai epäämisestä.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta puolsi syyteluvan antamista, mutta joutui äänestämään asiasta. Mietintöön jättivät vastalauseen valiokunnan perussuomalaiset sekä kaksi kokoomuslaista jäsentä.

Valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) korosti esittelypuheenvuorossaan täysistunnossa, että valiokunta katsoo antaneensa luvan nimenomaan syytteen nostamiseen. Syytteen nostamattajättämispäätökseen valtakunnansyyttäjä ei valiokunnan tulkinnan mukaan tarvitse eduskunnan lupaa.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki totesi, että kansanedustajan sananvapaus ja perustuslain turvaama eduskuntapuheiden parlamentaarinen immuniteetti eli koskemattomuus ovat tärkeitä asioita, mutta eivät ”tarkoita, että kansanedustaja olisi lain yläpuolella”. Arhinmäen mukaan kansanedustajan on kannettava vastuu myös puheistaan eduskunnassa.

”Kansanedustajankaan sananvapaus ei ole absoluuttinen”, Arhinmäki sanoi perustellen näkemystä kansainvälisen oikeuskäytännön esimerkeillä.

”Koskemattomuuden tarkoitus ei ole eikä tule olla suojata vihapuhetta.”

Arhinmäki korosti, että eduskunta ei ota kantaa syyllisyyteen tai syyttömyyteen, vaan vain syyteoikeuteen.

Ensimmäisen kauden kansanedustajan Juha Mäenpään (ps) täysistunnossa käyttämä sanavalinta vieraslajeista nosti laajan keskustelun ja sai valtakunnansyyttäjän pyytämään syytelupaa.

Kokoomuksen kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan jäsen Wille Rydman vastustaa syyteluvan antamista. Hän käytti täysistunnon alussa puheenvuoron, jossa asettui odotetusti kokoomuksen eduskuntaryhmän enemmistön kantaa vastaa. Kokoomus on antanut kansanedustajilleen asiassa vapaat kädet, mutta enemmistö ryhmästä puoltaa syytelupaa.

”Ainoastaan aivan poikkeuksellisissa tapauksissa tulisi nostaa syyte valtiopäivillä sanotusta”, Rydman totesi.

Hän myönsi, että edustaja Mäenpää ei ole toiminut kansanedustajilta odotetun hyvän käytöksen mukaisesti, mutta korosti eduskunnan puhemiehistön jo antaneen edustajalle asiasta moitteet. Rydman huomautti myös, että mahdolliseen syytteen tuomasta mahdollisesta tuomiosta seuraava rangaistus olisi todennäköisesti vähäinen, mikä tulisi Rydmanin mielestä ottaa huomioon tapauksen vakavuutta arvioitaessa.

Vihreiden Iiris Suomela vastasi Rydmanille, ettei mahdollisen rangaistuksen vähäisyys ole peruste jättää syytelupa antamatta.

”Kansanedustajan tehtävä on säätää lakeja, ei asettua niiden yläpuolelle”, Suomela sanoi.

Lain yläpuolelle asettamiseen viittasi myös Veronika Honkasalo (vas), jonka mukaan eduskunnan ei tule antaa ”elitistä” viestiä kansanedustajien koskemattomuudesta.

”Kannatan korkeaa kynnystä sananvapauden rajojen paaluttamiseen, mutta kannatan myös korkeaa kynnystä kansanedustajien oikeudellisten privilegioiden [etuoikeuksien] käyttöön”, tuki saman puolueen Anna Kontula.

Eduskunta äänestää syyteluvasta perjantaina. Kansanedustajan syytesuojan murtamiseen tarvitaan eduskunnassa 5/6:n määräenemmistö, joten perussuomalaisten eduskuntaryhmä pystyy yksin estämään syyteluvan.

LUE LISÄÄ:

LUE MYÖS: