Suomen alkoholilakiin on tekeillä kokonaisuudistus, jonka yksityiskohdat ovat vielä epäselviä. Hallituspuolue kokoomuksen kansanedustaja Jaana Pelkonen tavoittelee alkoholiin liittyvän sääntelyn purkamista, ja lista on pitkä.

Hän uskoo muun muassa, että suomalainen matkailuala, ravintolat ja panimot saisivat lisää tuloja ja työpaikkoja, jos sääntelyä purettaisiin. Samalla verotuloja Suomelta vievää ”Viron viinarallia” saataisiin hillittyä.

–Tällä hallituskaudella kaikkia hallinnonaloja poikkileikkaava tärkeä tavoite on turhan sääntelyn karsiminen. Sitä karsitaan erityisesti alkoholipolitiikan sektorilla. Puhutaan paljon työllisyydestä, yrittäjyydestä, työpaikoista. Myös alkoholipolitiikassa tämä näkökulma täytyy pitää esillä, Pelkonen sanoi Uudelle Suomelle eilen keskiviikkona valtiopäivien avajaisissa.

Myös toinen kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki uskoo, että jos ravintoloiden aukioloajat ja alkoholin myyntiajat vapautettaisiin, matkailu- ja ravintola-ala piristyisi.

– Ei se ole tätä päivää, että ravintola joutuu viranomaiselle perustelemaan, että onko meillä tarjolla laadukasta viihdetarjontaa, jotta voi pitää ovet auki. Päinvastoin. Ihmisten kulutustottumukset ovat hyvin moninaiset ja itsesääntely toimii ensisijaisesti parhaiten ja ennaltaehkäisevästi, Lepomäki sanoi eilen keskiviikkona Uudelle Suomelle valtiopäivien avajaisissa.

–Matkailumielessä se on tosi tärkeä juttu, eli jos miettii meidän lyhyttä, mutta intensiivistä kesää, niin kyllähän siitä pitäisi voida ottaa kaikki irti, hän lisäsi.

Pelkosenkin mielestä yökerhot voisivat Suomessa olla auki vaikka läpi yön. Hän uskoo, että kysyntä ohjaisi sitä, miten pitkään ravintolat käytännössä pitäisivät ovensa auki.

–Eihän mikään ravintola pidä ovia auki, jos siellä ei käy ihmisiä. Ihmiset jaloillaan päättäisi ja ravintolat pitäisi miten niitä pidetään auki. Jos meillä ei ihmiset kävisi 24/7 ihmiset yökerhoissa, niin ei ne varmasti olisi auki, Pelkonen sanoi.

–Kun Suomeen tulee turisti ravintolaan syömään, niin aikamoisen hinnan saa maksaa jo yhdestä viinilasista. Matkailu on ehdottomasti yksi niistä aloista Suomessa, joihin minä uskon. Suomi on helmi, ja me ei olla vielä ymmärretty tämän maan arvoa matkailumaana. Ravintolakulttuuri on yksi osa sitä, koska ihmiset syö ja juo jossain joka tapauksessa, hän lisäsi.

Lonkalta 10 ehdotusta alkoholipolitiikasta

Pelkonen luettelee pitkän listan tavoitteitaan alkoholilain kokonaisuudistuksessa.

–Keskeisiä tavoitteita ravintoloihin liittyen on aukioloaikojen vapauttaminen. Kauppojen aukioloajat on vapautettu. Sama pitäisi tehdä myös ravintoloille. Sitten on tämä ravintoloissa myytävän alkoholin arvonlisävero. Se on yksi asia, jota voisi alentaa, Pelkonen kertoi.

–Ravintoloissa on tuplien myyntikielto tällä hetkellä. Se tulisi kumota. Yhteiset anniskelualueet tulisi sallia. Sitten mainonta on yksi asia. Olen sitä mieltä, että viime kaudella voimaan tulleet mainonnan rajoitukset tulisi kumota, hän lisäsi.

”Tärkeä asia” olisi hänen mielestään sallia kotimaisille väkevienkin alkoholijuomien valmistajille mahdollisuus kertoa omista tuotteistaan verkkosivuillaan.

–Siitä tulee paljon palautetta, että meidän kotimaisilla tuotteilla olisi paljon kysyntää maailmalla, mutta valmistajat eivät saa kertoa omista tuotteistaan, mikä herättää ehkä epäilystä, että mikä valmistaja te ylipäätään olette, jos ette saa kertoa omista tuotteistanne, Pelkonen sanoi.

Pienpanimoille pitäisi hänen mielestään saada ulosmyyntioikeus ja kaupoissa pitäisi voida myydä 4,7-prosenttisiakin vahvempia alkoholijuomia.

–Sitten on tällä hetkellä voimassa se valmistustapaan liittyvä rajoite eli [juoman] pitää olla käymisteitse valmistettua, että saat myydä [päivittäistavarakaupassa]. Se on ihan keinotekoinen ja vanha rajoite. On paljon asioita, lista on hyvin pitkä, mutta näillä päästäisiin alkuun, ja varmasti saataisiin myös työllistävää vaikutusta, Pelkonen totesi.

Panimoteollisuus toivoo, että alkoholia voisi myydä kaupoissa myös kello 21 jälkeen ja ennen kello yhdeksää aamulla.

–Kannatan tätä myös. Tällä hetkellä ennen yhdeksää ei voi ostaa alkoholia. Jos menee kello seitsemän ostamaan leipää, miksi meillä on tällainen keinotekoinen rajoite, Pelkonen totesi.

Hän ei usko, että alkoholin kulutus kasvaisi hallitsemattomasti, vaikka alkoholiin liittyvää sääntelyä purettaisi.

–Suomessa on hyvin pitkä historia, jonka aikana on kokeiltu ääripääkieltokeinoja. Kieltolaki päättyi vuonna 1932. Kieltolain aikana viinaralli raikasi Suomen ja Viron välillä. Meillä on ollut ostajatarkkailua, viinakorttia. Suomessa on yksi Euroopan tiukimmista alkoholisääntely-ympäristöistä ja silti meillä on alkoholinkulutus Euroopan keskitasoa, Pelkonen kertoo.

–Kielloilla ja holhouksella ei saavuteta oikeita ratkaisuja. Luulen, että tällainen alkoholia piilotteleva ja mystifioiva politiikka enemmän ylläpitää sellaista humalahakuista kulttuuria. Se on asennekysymys, hän lisää.