Monet lakivaliokunnassa istuvat kansanedustajat kannattavat rikoslain muuttamista niin, että kohua herättänyt 10-vuotiaan hyväksikäyttötapaus täyttäisi raiskauksen tunnusmerkit. Asiasta kertoo Yle.

– Kannatan rikoslain muuttamista siten, että raiskauksen tunnusmerkistön täyttymiseen riittää uhrin suostumuksen puute. Nykyisin laissa on vaatimus väkivallasta tai sen uhasta, sanoo SDP:n Sanna Marin Ylelle.

– Lakivaliokunnan olisi hyvä tarkastella tätä tapausta ja tarvittaessa muuttaa raiskauksen tunnusmerkistöä niin, että se soveltuu käsillä olevan kaltaisiin tapauksiin, vastaa perussuomalaisten Ville Tavio.

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen (kok.) katsoo, että rikoslain törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä käsittelevää kohtaa tulisi muuttaa. Hän korottaisi kyseisen rikoksen rangaistusminimiä yhdestä vuodesta kahteen vuoteen.

– Lainmuutos koventaisi lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten rangaistuksia kauttaaltaan, mikä on mielestäni täysin perusteltua esimerkiksi lapsen haavoittuvuuden kannalta, vaikka teko ei raiskauksen tunnusmerkistöä täyttäisikään, Tolvanen perustelee.

Vähimmäistuomion korottamista kannattaa myös Sanna Marin.

Myös Sinisen eduskuntaryhmän Tiina Elovaara kannattaa lain muuttamista siten, että alaikäisyyttä korostetaan.

– Näin nuoren henkilön kohdalla automaattisesti tulisi olla kyse törkeästä raiskauksesta.

Lue myös: Näkökulma: 10-vuotiaan tapaus – Suomen oikeuslaitoksen ja lainsäätäjien on herättävä

Myös rikosoikeuden asiantuntijat ovat ihmetelleet Turun hovioikeuden tuomiota. Hovioikeus tuomitsi käräjäoikeuden tapaan aikuisen miehen, joka oli yhdynnässä 10-vuotiaan lapsen kanssa, törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Sen sijaan syyte törkeästä raiskauksesta hylättiin, koska teon ei katsottu tapahtuneen vastoin lapsen tahtoa tai lapsen pelkotilaa tai avuttomuutta hyväksi käyttäen.

Turun yliopiston rikosoikeuden professori Jussi Tapani pohtii tapauksen vuoksi Helsingin Sanomissa, onko nykyisessä lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä huomioitu riittävästi se, miten uhrin nuori ikä vaikuttaa tilanteeseen. Professori Tapani arvioi, että tuomitun vankeusrangaistus olisi voinut olla hovioikeudessa kolmen vuoden sijasta neljän tai viiden vuoden luokkaa, jos hänet olisi tuomittu myös törkeästä raiskauksesta.

Lastenpsykiatrian emeritaprofessori Tuula Tamminen sanoo STT:n haastattelussa, että yleisesti ei voida katsoa, että kymmenvuotiaan pitäisi kyetä tällaisessa tilanteessa toimimaan.

Sen sijaan jutun syyttäjä Leena Koivuniemi ymmärtää hovioikeuden päätöstä eikä aio valittaa siitä korkeimpaan oikeuteen. Hän syytti tekijää törkeästä raiskauksesta vain sillä perusteella, että tämä olisi käyttänyt väkivaltaa teon toteuttamiseksi. Uhri itse käytti avuttomuusperustetta.

– Onhan se totta, että lapsi on avuton, ei siitä mihinkään päästä. Mutta siitä on lapsen osalta oma säännös, tässä tapauksessa lapsen törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö, josta mies tuomittiin, Koivuniemi sanoo STT:n mukaan.

– Mielestäni lainsäätäjä ei ole tarkoittanut sitä, että tätä [avuttomuusperustetta] käytettäisiin silloin kun avuttomuuden perusteena on pelkästään nuoruus. Lain perustelut ja esityöt eivät viittaa siihen suuntaan, Koivuniemi jatkaa.

Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen on eri mieltä.

– Kyllä minä katsoisin, että kymmenvuotias on kykenemätön ilmaisemaan tahtonsa, hän sanoo STT:lle.