Eduskunnan EU-asioista vastaava suuri valiokunta päätti tänään perjantaina eduskunnan kannan neuvotteluihin, joita jäsenmaat alkavat käydä EU:n elpymissuunnitelmasta EU:n neuvostossa ja Eurooppa-neuvoston jäsenten kesken ensi viikolla.

Kyse on päivitetystä ehdotuksesta EU:n rahoituskehykseksi vuosille 2021–27 sekä elpymisvälineestä, jolla jäsenmaille myönnettäisiin avustuksia ja lainaa yhteensä 750 miljardin euron edestä.

Suurella valiokunnalla ei ole huomautettavaa hallituksen linjaan. Suuri valiokunta toteaa lausunnossaan, että Euroopan tason elvyttäville toimille löytyy laajaa kannatusta jäsenvaltioissa, elinkeinoelämän piirissä sekä asiantuntijoiden kesken, mutta erimielisyys koskee toimien rahoitustapaa ja oikeusperustaa.

”Suomen kannalta on keskeistä välttää tilanne, joka romahduttaa vientimme ja sitä kautta heikentää valtion kykyä selviytyä perustuslain mukaisista velvollisuuksistaan. Mikäli elvytyspaketti hyväksytään, sen vaikutus Suomen talouteen tulee olemaan myönteinen, koska viennin osuus kansantaloudestamme on suuri”, valiokunta lausuu.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan ”kyseessä ei ole liittovaltion kehittäminen vaan poikkeukselliset ja väliaikaiset tukitoimet”.

Elpymisvälineen osalta suuri valiokunta katsoo, että hallituksen ”varauksellinen kanta ehdotukseen vastaa Suomen pitkäaikaista linjaa ja on siksi asianmukainen lähestymistapa neuvottelujen tässä vaiheessa”.

”Kysymystä lainamuotoisen ja avustusmuotoisen elpymisrahoituksen suhteesta tulee lähestyä sovittamalla yhteen Suomen pitkäaikainen periaate kansallisesta vastuunotosta omasta taloudesta, saajavaltion velkakestävyyden kehitys ja sen kautta euron vakaus sekä elpymisvälineen kasvutavoite”, valiokunta lausuu.

Oppositiopuolue kokoomus jätti suuressa valiokunnassa eriävän mielipiteen hallituksen kannaksi EU:n elpymisrahastoon. Suuren valiokunnan kokoomusedustajat peräänkuuluttavat tiukempaa ehdollisuutta sekä selkeimpiä kriteerejä EU:n elvytysrahaston tuille.

Myös oppositiopuolue kristillisdemokraattien edustaja Sari Essayah on jättänyt elpymisrahastokantaan eriävän mielipiteen.

”Toteutuessaan elpymisrahastosta seuraisi merkittäviä periaatteellisia muutoksia unionin toimintaan. Elpymisrahasto sisältää lukuisia ongelmakohtia lähtien EU-perussopimuksista ja Suomen perustuslakivaliokunnan kannoista”, Essayah sanoo.

”Pidän hälyttävänä, ettei elpymisrahastoon sisältyvään unionin tukeen liittyisi julkisen talouden tasapainoa tai talouden kasvupohjaa parantavia rakenneuudistuksia koskevia ehtoja”, hän myös toteaa.

Hallituspuolue keskustan EU-asioista vastaava kansanedustaja Jouni Ovaska sanoo, että neuvotteluihin lähdetään tiukin ehdoin.

”Neuvottelut ovat alkutekijöissään ja jäsenvaltiot hyvin erimielisiä. Suuri valiokunta tunnistaa elpymisvälineeseen liittyvät ongelmat, mutta toivoo, että ratkaisu löytyy”, Ovaska kuvaa tiedotteessaan.

”Euroopassa tiedetään, että Suomi on tiukka neuvottelukumppani raha-asioissa. Olemme saaneet siitä paljon kritiikkiä mutta se on vain kestettävä. Rahoitusvälineiden on oltava selkeästi ehdollisia ja kestävällä tavalla talouden rakenteita uudistavia. Suomella on kovia mutta tärkeitä ja kriittisiä huomautuksia sekä reunaehtoja neuvotteluihin”, näkee Ovaska.