Kilpailu- ja kuluttajaviraston ylijohtaja Timo Mattila katsoo, että tähän asti kartellien seuraamusmaksujen pelotevaikutus ei ole ollut riittävän suuri, eivätkä Suomen kartellisanktiot ole olleet yhtä ankaria kuin monissa muissa maissa. Myös EU-komissio on määrännyt kartelleille selvästi tuntuvampia sakkoja kuin Suomi kansallisissa kartellitapauksissa.

Kesäkuussa tuli kuitenkin voimaan uudistettu kilpailulaki, jonka sakkolaskentajärjestelmä voi Mattilan mukaan nostaa kartellisanktioita Suomessa ja lähentää kansallista linjaa EU-sakkokäytännön kanssa.

”Jää nähtäväksi, miten oikeusasteet tätä soveltavat, mutta voi olla, että meillä on tulossa tiukennuksia seuraamusmaksujen määrään”, Mattila sanoo.

Aalto-yliopiston taloustieteen professori Otto Toivanen korostaa, että tälläkin hetkellä toimivien kartellien määrää ei voida tietää. Hän kuitenkin arvelee, että kiinnijäämisen riski kartelleissa on verrattain pieni, jolloin seuraamusmaksujen pitäisi olla korkeita, jotta pelotevaikutus olisi riittävä.

”Taloustiede suhtautuu tähän kannustimien ja palkkioiden kautta, ja tässä tapauksessa ehkä kepin eikä porkkanan kautta. Kepin pitäisi olla tarpeeksi iso, ja silloin kysymys on siitä, mikä on kiinnijäämisen todennäköisyys ja kiinnijäämisen seuraamus. Näiden tulon pitää olla suurempi kuin kartellista saatava hyöty”, Toivanen sanoo.

”Jos jotakin, olisin siksi seuraamusmaksujen huomattavankin korotuksen kannalla.”

Suomen pienet markkinat edistävät väärinkäytöksiä

Toivasen mukaan maantieteellisesti suuren Suomen pieni yritysten määrä markkinoilla helpottaa kartellien sopimista ja ylipäätään markkinoiden huonoa toimintaa. Samaa mieltä on KKV:n Mattila.

”Pieni markkina, käytännössä saari, kummallinen kieli. Nämä ovat elementtejä, jotka johtavat siihen, että meillä on varsin usealla markkinalla oligopolirakenne, jossa on vain muutama yritys”, Mattila sanoo.

Toivasen mukaan on tärkeää, että Suomessa vahva sääntely ja KKV pystyvät pitämään kilpailun hyvänä ja takaamaan, että toimialoille voi päästä mukaan myös uusia yrityksiä. Tästä on samaa mieltä Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

”En lähtisi ensimmäisenä rangaistuspuolesta, vaan pitäisi edistää kilpailua ja vähentää lainsäädännössä sekä muussa sääntelyssä olevia markkinoille tulon esteitä. Markkinoille tulon helppous on terveen kilpailun tae loppu viimeksi. Toisaalta rangaistusten nosto ei sinänsä lisää tutkinnan resursseja. Jos meillä olisi erityiset houkuttimet kartelleihin, meillä pitäisi olla valtavasti enemmän tällaisia kuin verrokkimaissa”, Romakkaniemi toteaa.

Kartellit rikoslakiin?

Suomessa kartellit eivät kuulu rikoslaissa sanktioituihin rikoksiin. KKV:n Mattila ja Aalto-yliopiston Toivanen pitävät kriminalisointia rikoslakiin harkinnan arvoisena asiana.

Mattila katsoo, että kartelleihin ei suhtauduta Suomessa niin vakavasti kuin pitäisi. Juho Romakkaniemi on tästä eri mieltä.

”Olen siitä eri mieltä, etteivätkö kartellitapaukset, joissa on päädytty oikeuden päätöksiin ja seuraamusmaksuihin, olisi moraalisesti tuomittavia Suomessa”, Romakkaniemi sanoo.

Katso kaikki Markkinaraati-lähetykset täältä.

LUE SEURAAVAKSI: