Suomen tilanne alkaa muistuttaa suurelta osin 1990-luvun lamaa. Riippumaton ekonomistin Roger Wessmanin mukaan ripeä talouskasvu korjasi tilanteen tuolloin, mutta nyt kasvun varaan ei voida laskea.

-Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen ei ole noussut ihan samalla tasolle kuin 90-luvun laman aikana. Haaste palauttaa suhdetta normaaliin ei silti nyt ole pienempi kuin silloin. Silloin suhdetta saatiin painettua normaalitasolle ensi sijassa ripeän talouskasvun avulla. Nyt ei voida laskea samalla tavalla talouskasvun antamaan apuun, hän kirjoittaa blogissaan.

Wessman huomauttaa, että Suomen bkt kasvoi vuodesta 1993 vuoteen 2001 lähes 40 prosenttia eli, 4,2 prosentin vuosivauhtia. Julkisen sektorin bkt-osuus siten putosi ensi sijassa kasvun kautta.

-Talouden kasvua voidaan saavuttaa joko kasvattamalla tuottavuutta (tuotantoa per työntekijä) tai kasvattamalla työtä tekevien määrää. Molemmat tekijät auttoivat 90-luvun vahvan talouskasvun aikaansaamisessa. Edellytykset samanlaiseen vahvaan kasvuun ovat nyt selkeästi heikommat.

“Olisi hyvin optimistista olettaa”

Wessmanin mukaan nyt voidaan toivoa, että tuottavuuskasvun hyytyminen olisi tilapäistä. Hän muistuttaa, että maailmantalouden taantuma on nakertanut korkean tuottavuuden vientialojen osuutta taloudesta ja telelaitetuotannon alasajo on lisäksi rasittanut lukemia.

-Olisi kuitenkin hyvin optimistista olettaa, että palauduttaisiin 90-luvun tuottavuuden kasvuun.

Wessman laskee, että jos tuottavuuskasvu jälleen kiihtyy esimerkiksi noin 1,5 prosenttiin ja työllisyys pysyy vakaana, bkt:n vuosikasvu olisi silti vain 1,5 prosenttia. Hän arvioi, että näin bkt kasvaisi 11 prosenttia vuoteen 2021 mennessä.

-Tämäkin vaatii siis väestön ikääntymisen kompensoimista työllisyysastetta nostamalla tai maahanmuuttoa kasvattamalla sekä tuottavuuskasvun selkeää kohentumista, Wessman huomauttaa.

PT ennakoi parempaa vuodesta 2015 eteenpäin

Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) laski tänään Suomen kuluvan vuoden kasvuennusteen 0,9 prosenttiin aikaisemmasta 2,1 prosentista. PT sanoo, että Suomen kasvua jarruttavat ostovoimaa heikentävät pienet palkankorotukset sekä suhteellisen kireä finanssipolitiikka.

-Suomen julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvaje supistuu merkittävästi ja jopa katoaa, jos julkiset kokonaismenot kasvavat reaalisesti reilun prosenttiyksikön verran hitaammin kuin bkt. Tähän voidaan päästä kohtuullisin ponnistuksin siinä mielessä, että odotettavissa on Euroopan ja Suomen talouskasvun selvä nopeutuminen vuosina 2015-2018, PT sanoo katsauksessaan.