Tampereen yliopiston tutkijatohtori Johanna Vuorelma ja dosentti, Etiikka.fi:n vastaava toimittaja Henrik Rydenfelt katsovat, että koronaepidemian jatkohoito asettaa Sanna Marinin (sd) hallituksen vaikeiden valintojen eteen.

”Läpinäkyvyys päätöksenteon lähtökohdista ja tavoitteista on päätösten tekemisessä ja perustelemisessa pelkästään avuksi. Koronakriisi on toistuvasti osoittanut, että tiedon avoimuuden ihanne ei ole vielä juurtunut suomalaiseen hallintokulttuuriin.”, he toteavat yhteisessä kirjoituksessaan Etiikka.fi:ssä.

Vuorelman ja Rydenfeltin mukaan hallitus korostaa viestinnässään, että elämme pian ”uutta normaalia”. Kun käsitteen sisältö on täysin avoin, sen jatkuva toistaminen muistuttaa heidän mukaansa propagandistista poliittista retoriikkaa.

”Jos uusi normaali merkitsee vajavaiseksi jäävää avoimuutta sekä tottumista epäselvään rajaan suositusten ja määräysten välillä, hallituksen päätöksenteko vakiintuu moukarivallaksi. Tämä tuskin on kenenkään etu tai tarkoitus. Viestinnän perushyveet, avoimuus ja selkeys, auttavat paluussa demokratian ja kansalaisyhteiskunnan normaaliin toimintaan”, he sanovat.

Vuorelman ja Rydenfeltin mukaan kovimpia ”moukarin iskut” ovat olleet hallituksen ”rajat kiinni” -viestinnässä, joka on ymmärretty kategoriseksi kielloksi ylittää valtakunnan raja.

”Suomen kansalaisella on kuitenkin maasta lähtemiseen ja maahan palaamiseen perustuslaillinen oikeus, jota poikkeusolojen lainsäädäntö ei kumoa. Jopa viranomaiset ovat tulkinneet hallituksen viestiä toisin: kansalaisia on käännytetty rajalla rajoituksiin vedoten. Kun viestinnän vasaralla ei naputeta riittävällä tarkkuudella, kansalaisten oikeudet ja velvollisuudet hämärtyvät ja toiminnan mahdollisuudet kapenevat eettisesti kestämättömällä tavalla. Tämän rinnalle suureksi ongelmaksi muodostuu sosiaalinen valvonta, jossa ihmiset sanktioivat toistensa toimintaa määräyksiksi käsittämiensä suositusten valossa.”

Vuorelma ja Rydenfelt huomauttavat lisäksi, että kun toimenpiteitä ei selkeästi sidota tavoitteisiin, rajoitusten luominen ja purkaminen alkavat vaikuttaa sattumanvaraiselta.

”Puutteellinen viestintä tavoitteista ja niitä koskevista vaihtoehdoista voi pahimmillaan johtaa yleistyneeseen epäluottamukseen valtionhallintoa kohtaan, jolloin valmius toimia suositusten mukaan heikentyy ja valtio joutuu ottamaan kovempia kontrollitoimia käyttöön. Luottamus on parempi kuin kontrolli.

Koronatoimien kiireellisyys ja poikkeuksellisuus tuottavat merkittäviä haasteita niistä viestimiselle. Samat tekijät puoltavat kuitenkin myös poikkeuksellista avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. ”

Viimeksi hallituksen epidemialinja nousi keskusteluun loppuviikolla, kun pääministeri Marin sanoutui irti ministeriön koronajohtajan haastattelusta.

Lue lisää: