Suomen valtiontalouteen ja kuntatalouteen on syntynyt ”suuri, pysyväisluontoinen alijäämä”, koska kansantalouden kokonaistuotannon taso on jäänyt ennen finanssikriisiä arvioidusta, kirjoittavat valtiovarainministeriön virkamiehet juuri julkistetussa raportissaan. Virkamiehet esittävät noin kuuden miljardin euron sopeutustoimia vuoteen 2019 mennessä. Näistä neljä miljardia suuntautuisi valtiontalouteen ja kaksi miljardia kuntatalouteen.

- Heikon vientikehityksen ja sen seurauksena taantuneiden kotimarkkinoiden johdosta työttömyys on noussut keskeiseksi yhteiskuntapoliittiseksi ongelmaksi, joka vaatii nopeita toimia, raportissa todetaan.

Virkamiesten maalaama kuva on karu.

-Ongelmat ovat niin suuria, että niiden korjaamiseen tarvitaan kaikkia käytettävissä olevia keinoja, raportissa sanotaan.

Raportin mukaan Suomen julkisen talouden velkasuhde on lähes 70 prosenttia vuonna 2019, jos uusiin toimiin ei ryhdytä.

Virkamiesten mukaan julkisen talouden sopeuttamistarpeesta kertova kestävyysvaje on revennyt.

- Julkisen talouden pitkän aikavälin epätasapainoa kuvaava kestävyysvajearvio on tällä hetkellä noin 5 % suhteessa kokonaistuotantoon. Tämä vastaa noin 10 mrd. euroa. Pitkän aikavälin velkakierteen välttämiseksi julkisen talouden menoja olisi pienennettävä tai tuloja lisättävä tällä summalla, raportissa todestaan.

Kestävyysvajearvio on noussut elokuussa 2014 esitetystä runsaalla prosenttiyksiköllä.

- Julkisen talouden kehitys on siten ilman uusia päätöksiä kestämättömällä uralla. Poikkeama tasapainosta on niin suuri, että sitä ei voi korjata yhdessä vaalikaudessa, virkamiehet toteavat.

Virkamiesten mielestä Suomen kilpailukyvyn ratkaiseva parantaminen ”edellyttää palkka- ja muiden panoskustannusten erittäin maltillista, käytännössä tuottavuuskehitystä hitaampaa kehitystä koko loppuvuosikymmenen ajan”. Virkamiehet kannattavat niin sanottua palkkanormia, jona pidetään Euroopan keskuspankin inflaatiotavoitteen ja koko kansantalouden tuottavuuden kasvun summaa, jota korjataan vaihtosuhteen muutoksilla.

Virkamiesten mielestä kotitalouksien ostovoimaan kohdistuvat paineet tulee minimoida.

- Tässä onnistutaan sitä paremmin mitä enemmän julkisen talouden sopeutuksesta voidaan toteuttaa tulonsiirtoja leikkaamatta ja veroja korottamatta, raportissa sanotaan.