Suurlähettiläs, valtiotieteiden tohtori Alpo Rusi kertoo Puheenvuoro-blogissaan seuranneensa ”huvittuneena” eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitisen haastattelua Ylen Ykkösaamussa lauantaina.

Tiitinen toimi Suojelupoliisi Supon päällikkönä vuosina 1978–1990.

Tiitinen kertoi tv-haastattelussa, että hän esitteli niin sanotun Tiitisen listan presidentti Mauno Koivistolle kesällä 1990. Listan henkilöiden epäiltiin pitäneen yhteyttä Itä-Saksan turvallisuuspoliisi Stasin edustajiin.

- Ulkopoliittiset näkökohdat eivät vaatineet toimenpiteitä asiassa. Juridiset seikat eivät edellyttäneet esitutkintatoimenpiteitä. Siihen aikaan oli hyvin aktiivista tiedustelutoimintaa Suomea vastaan. Suojelupoliisin vähät resurssit tarvittiin sillä suunnalla eikä historiantutkimuksessa, Tiitinen sanoi Ykkösaamussa ja totesi, että tuolloin tiedettiin DDR:n lakkaavan olemasta kahden kuukauden kuluttua.

- Todellisuudessa DDR kuoli vasta 3.10.1990, huomauttaa Rusi blogissaan.

- Kun Tiitinen selittää nyt, että hän oikeastaan piti saamansa listan nimien penkomista tarpeettomana historian tutkimuksena, hän on ehdottomasti väärässä. Kun Neuvostoliitto hajosi, pitäisikö sen maan tiedustelun kanssa yhteyttä pitäneet vapauttaa epäilyistä siksi, että maa hajosi, Rusi kysyy.

Rusin mukaan Stasi oli Neuvostoliiton turvallisuuspoliisi KGB:n ”käsivarsi ja merkittävä informaation kerääjä”.

- Tänään Venäjällä tapahtuu poliittisten vastustajien murhia, joiden epäillään olevan Venäjän tiedustelupalvelun aikaasaannoksia, vaikka asiaa ei voida helpolla todistaa. Tiitisen listalla voi olla henkilöitä, joiden yhteyksiä KGB:hen olisi tullut tutkia. Nykyinen Venäjä käyttää tehokkasti aiempia verkostojaan, Rusi jatkaa.

- Suomessa on KGB:n ja Stasin entisiä ”operatiiveja”, joilla on mahdollisuudet tehdä yhteistyötä esteettä Venäjän tiedustelupalvelujen kanssa hybridisodan käynnistyessä, Rusi väittää.

- Tiitisen tv-lausunto on käsittämätön, Rusi kritisoi.

Rusilla on oma taustansa Supon epäiltynä. Supo epäili vuonna 2002 Rusia törkeästä vakoilusta DDR:n hyväksi 1960- ja 1970-luvuilla. Keskustalainen Olli Rehn lähti voimallisesti puolustamaan Rusia ja luopui tapauksen takia eduskuntavaaliehdokkuudestaan vuonna 2003.

Rusin epäily päätyi syyteharkintaan, mutta valtionsyyttäjä jätti syytteen nostamatta.

Vakoiluepäilyn jälkipuinnissa Rusi haastoi valtion oikeuteen vahingonkorvauksista. Rusi sai valtiolta korvauksia hovioikeuden päätöksellä vuonna 2009.

Rusin tapaukseen Tiitinen ei tv-haastattelussa ottanut kantaa.

- Minulla ei ole riittäviä asiatietoja sen asian arviointiin, Tiitinen totesi.