Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) torppaa helsinkiläisten päättäjien huolet sote- ja maakuntauudistuksesta. Kuusi kuntapäättäjää julkaisi eilen keskiviikkona yhteisen kannanoton uudistusta vastaan.

Helsingin Sanomissa julkaistussa kirjoituksessa he puhuivat painavasta huolesta, joka uudistuksesta on herännyt Helsingin kaupunginhallituksessa yli puoluerajojen. Kaupunginhallituksen jäsenet Terhi Koulumies (kok.), Otso Kivekäs (vihr.), Tomi Sevander (sd.), Veronika Honkasalo (vas.), Marcus Rantala (r.) ja Mika Raatikainen (ps.) viittasivat kannanotossaan Uudenmaan liiton laskelmiin, joiden mukaan pääkaupunkiseudulle voisi syntyä uudistuksen johdosta heti ensimmäisenä vuonna 200–400 miljoonan euron alijäämä.

Kuusikon mukaan tämä tarkoittaisi Helsingille sadan miljoonan euron leikkausta. Lue tarkemmin: Nyt leviää Helsingin painava huoli sotesta: ”Leikkausten mittakaava on käsittämätön – Vastaa koko terveysasemaverkoston lakkauttamista”

Ministeri Vehviläinen vastasi kuusikolle hallituksen tiedotustilaisuudessa, jossa julkistettiin soten valinnanvapausesityksen korjattu versio.

–Sellaista tässä ei esitetä, Vehviläinen sanoi sadan miljoonan euron leikkauksesta.

Vehviläisen mukaan rahoituslaskelmat on päivitetty helmikuussa jokaisen maakunnan osalta ja näissä laskelmissa Uudenmaan tilanne näytti olevan pitkälti ”plus miinus nolla”.

–Se ei ollut hankalan näköinen.

Vehviläinen selvensi, että Uudenmaan liiton laskelmissa, joihin kuusikko kannanotossaan viittasi, on kyse riskianalyysistä sen pohjalta, jos kaikki menee uudistuksen toimeenpanossa pieleen.

–Helsinkiläisille ei ole tässä tulossa leikkausta, mutta toimeenpanon on onnistuttava jokaisessa maakunnassa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) lisäsi, että toimeenpano onnistuu sitä paremmin mitä paremmin kaikki ovat mukana uudistuksessa.

Uudenmaan liitosta vahvistetaan Uudelle Suomelle, että marraskuussa 2017 tehdyissä laskelmissa on kyse riskianalyysistä eli niin sanotusta painelaskelmasta, jossa arvioidaan, mitä tapahtuisi, jos mitään korjaavia liikkeitä ei tehtäisi. Laskelmat on tehnyt Uusimaa 2019-hankkeen hankejohtaja Markus Syrjänen, joka toimii nykyään Espoon sosiaali- ja terveyspalvelujen talous- ja hallintojohtajana.

Hän huomauttaa, että hallituksella on kunnianhimoiset tavoitteet saada säästöjä sote- ja maakuntauudistuksesta. Uudesta, tehokkaammasta sote-järjestelmästä tavoitellaan 3 miljardin säästöä vuoteen 2030 mennessä.

–Laskelmani koskevat maakunnan rahoitustasoa, joka lähtee hallituksen tavoitteista kuroa sote-palveluista kestävyysvajetta umpeen. Olemme laskeneet, millaisia alijäämäpaineita tässä olisi syntymässä tuolla rahoitustasolla ilman korjaavia liikkeitä, Syrjänen selventää Uudelle Suomelle.

Syrjänen painottaa, että marraskuussa 2017 tehdyt laskelmat ovat täysin riippumattomia siitä, ovatko sote- ja maakuntajärjestelmät toimivia. Laskelmien perusteella ei voi sanoa mitään siitä, kannattaako uudistus tehdä vai ei. Syrjäsen mukaan helsinkiläispäättäjien lukujen tulkinta meni liian pitkälle. Hän itse ei usko, että uudistus johtaisi palvelujen leikkaamiseen.

–Uskon, että rahoitustasoja tullaan korjaamaan ehkä jo tänä keväänä tai viimeistään, kun nähdään, mihin se raha riittää tai ei riitä. Rahoista päätetään vuosittain valtion budjetin yhteydessä ja niitä tarkastellaan jo syksyllä 2019 maakuntien talousarvioissa.

Maakunnat tulevat pyörimään pitkälti valtionosuuksilla, koska toistaiseksi niille ei olla myöntämässä verotusoikeutta ja asiakasmaksujen osuus on jäämässä rahoituksessa pieneksi.

Syrjänen myöntää, että ensimmäinen vuosi on erityisen hankala, koska muutoskustannukset on jätetty huomiotta rahoitustasossa, johon on jo leivottu sisään kustannustason kasvun hidastumista, vaikka palvelutarve kasvaa ikääntymisen takia. Syrjäsen mukaan pääkaupunkiseudulla on sitä ajatellen aidosti kovat paineet. Hän kuitenkin uskoo, että näitä rahoituskriteerien yksityiskohtia tarkennetaan vielä moneen kertaan.

–Ei helsinkiläisten kannata nyt olla huolissaan palveluista vuonna 2020. Se on turhaa huolen herättelyä asukkaissa. Kyllä siihen on monia mekanismeja, joilla ensimmäisistä vuosista päästään läpi, vaikka ensimmäinen vuosi olisi alijäämäinenkin, Syrjänen rauhoittelee.