EU-komission varapuheenjohtaja, komissaari Jyrki Katainen kertoi, että Kreikkaa voidaan joutua auttamaan uudelleenkin, jos Kreikka ei hoida sovittuja velvoitteitaan. Kataiselta kysyttiin Politiikan toimittajat ry:n lounastilaisuudessa, onko tämä viimeinen kerta kun Kreikkaa autetaan.

–Kreikalla on ohjelma, joka kestää muutaman vuoden ja sitä ohjelmaa välitarkastellaan säännöllisin väliajoin, muutaman kuukauden välein, ja joka kerta sen lainasiivun edellytyksenä on, että Kreikka on tehnyt kotiläksynsä eli sen mikä ohjelmassa on sovittu. Jos Kreikka tekee niin kuin on sovittu, tämä varmaan on viimeinen kerta, jos ei tee, niin se ei ole viimeinen kerta, Katainen sanoi.

Juttua on korjattu: Kataiselta ei kysytty suoranaisesti, joudutaanko Kreikalle myöntämään neljäs lainapaketti, vaan että joudutaanko Kreikkaa auttamaan vielä jatkossakin. Katainen korosti myöhemmin, että hän ei viitannut neljänteen tukipakettiin, vaan yleisesti Kreikan auttamiseen.

Kreikalle myönnettiin viime kesänä kolmas tukipaketti. Lainaohjelman ensimmäistä väliarviota tarkastellaan euroryhmässä tänään maanantaina.

Katainen kävi kaksi viikkoa sitten Kreikassa. Hänen mukaansa yksi Kreikan suurimmista haasteista on, että Kreikan pankit eivät kykene luotottamaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

–Niiden [pankkien] taseet ovat erittäin haastavia ja pk-yritysten luotot koetaan riskipitoisiksi, niin kuin ne tietyssä mielessä ovatkin. Tämä patoaa tervettä normaalia talouskasvua. Kreikka on pk-yritysvaltainen talous. Työllisyyden ja sosiaalisen tilanteen paranemisen kannalta olisi aivan keskeistä, että pankit voisivat ryhtyä tekemään jälleen kerran sitä, mitä niiden kuuluukin tehdä eli luottottaa taloutta, luotottaa investointeja, Katainen kertoi.

Kataisen Kreikan-matkan tarkoitus oli keskustella rahoitussektorin pankkien kanssa siitä, että voisivat hyödyntää EFSI-rahastoa eli esirahastoa, joka luotiin pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin.

Katainen kommentoi myös Suomen viennin tilannetta.

Tullin tänään julkaiseman ennakkotilaston mukaan Suomen vienti laski maaliskuussa kymmenen prosenttia edellisvuoteen maaliskuuhun verrattuna.

–Se on merkittävä, jos se noin suuri pudotus on, Katainen sanoi.

Hän muistutti, että noin 40 prosenttia Suomen taloudesta on vientiä, joten iso osa verokertymää ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa tulee viennistä.

–Sen takia ne rakanneuudistukset, joita Suomessa on kaavailtu, ovat ihan oikeita uudistuksia. Kilpailukyvyn vahvistaminen, työvoiman joustavoittaminen niin, että kilpailukyky vahvistuu ja luovuus vahvistuvat. Samoin julkisten rakenteiden vahvistaminen. Pidemmällä aikavälillä julkisen sektorin kustannusten kurissapito on ihan oikea toimenpide, Katainen sanoi.

Katainen ei halunnut tilaisuudessa kommentoida kokoomuksen puheenjohtajakisaa tai puolueen tilannetta.