Kansalaisjärjestöjen ja ammattiliittojen #430 miljoonaa -kampanja vaatii päättäjiltä ripeitä toimia verovälttelyn kitkemiseksi kansallisesti ja kansainvälisesti.

”Koronakriisistä seuraa yhteiskunnalle iso lasku, joka on jaettava oikeudenmukaisesti. Suomi menettää joka vuosi yli 430 miljoonaa euroa verotuloja verovälttelyn seurauksena. Veropohjan aukot on kiireesti tukittava”, kerrotaan kampanjan sivuilla.

Kampanjasivuilla pyydetään allekirjoittamaan vetoomus verovälttelyn lopettamiseksi.

Kampanjassa on mukana useita eri alojen järjestöjä, kuten Greenpeace, Suomen Lähetysseura ja Transparency International sekä ammattijärjestöjä, kuten SAK, STTK, Teollisuusliitto, Pro ja JHL.

Hanketta koordinoi Finnwatch-järjestö. Kampanjassa vaaditaan muutoksia verotusta koskevaan lainsäädäntöön.

Kampanjan mukaan verotuloja voitaisiin kerätä lisää 430 miljoonaa euroa palauttamalla veronkierron sanktiot aiemmalle tasolle, kiristämällä korkovähennysrajoitusta ja puuttumalla tulonmuuntoon, eli palkkatulojen muuttamiseen pääomatuloiksi.

Kampanja on saanut osakseen kritiikkiä sosiaalisessa mediassa.

”Kaksi kolmasosaa tuosta ’430 miljoonasta’ tulee siis laskennallisesti halusta kiristää näiden listaamattomien osakeyhtiöiden ja heidän omistajiensa osinkoverotusta. Se ei ole mitään ’verovälttelyä’, niin kuin tuo kaunainen kampanja näitä yhteiskunnalle valtavasti veroja maksaneita syyllistää”, kirjoitti Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi Twitterissä.

Juttu jatkuu tviitin jälkeen.

”Mikä tässä verovälttely-kampanjassa minua eniten tökkii? Ehkä se, kun veroja maksamattomat järjestöt syyttävät veroja maksavia yrityksiä siitä, että nuo yritykset maksavat veroja vain sen verran kuin laki vaatii. Jotenkin absurdia”, viestintätoimisto Kreab Helsingin toimitusjohtaja ja sdp:n entinen puoluesihteeri Mikael Jungner kirjoitti Twitterissä.

Juttu jatkuu tviitin jälkeen.

Työmarkkinajärjestöjä kohdellaan verotuksessa yleishyödyllisinä yhdistyksinä, jotka eivät joudu maksamaan veroja sijoitustuotoista. 430-kampanjassa on mukana ammattiliittoja, jotka saavat vuosittain suuria tuloja sijoitustoiminastaan. Teollisuusliitolle jäi vuonna 2018 sijoitus- ja rahoitustoiminnasta tuottoa kulujen jälkeen 77 miljoonaa euroa.

Sosiaalisessa mediassa ihmetytti myös esimerkiksi Suomen evankelisluterilaisen kirkkoon kuuluvan Suomen Lähetysseuran mukanaolo 430-kampanjassa. Trainers’ Housen perustaja Jari Sarasvuo kysyi asiasta Helsingin piispa Teemu Laajasalolta, joka ei tunne kampanjaa, mutta huomauttaa, että Lähetysseuran tarkoitus on julistaa evankeliumia ja toteuttaa lähimmäisenrakkautta.

”Tarkoitus ei ole osallistua politiikkaan. Keskustelemme asiasta seuraavassa hallituksen kokouksessa”, Laajasalo lupaa.

Juttu jatkuu tviitin jälkeen.

Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz pitää kansainvälisen verosuunnittelun kaitsemista hyvänä tavoitteena, mutta suomalainen yrittäjä ei hänen mielestään ole ”sopiva maalitaulu”. Hän huomauttaa, että kampanjan linjaus listaamattomien yhtiöiden osingoista on myös hallitusohjelman vastainen. Esimerkiksi pääministeripuolue sdp:n liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka on Twitterissä puolustanut kampanjaa.

Juttu jatkuu tviitin jälkeen.

Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér puolusti kampanjaa blogissaan ja totesi, että kampanjassa esitetyt verovälttelyn kitkemistoimenpiteet pohjautuvat ”poliittisen agendan sijaan tutkimukseen ja asiantuntijoiden suosituksiin”, muun muassa valtiovarainministeriön asiantuntijatyöryhmien ja OECD:n.

Esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen osalta kampanja vetoaa valtiovarainministeriön asiantuntijatyöryhmän raporttiin vuodelta 2017. Asia nousi esiin myös työelämäprofessori Vesa Vihriälän työryhmän tuoreessa raportissa sekä yritystukia tarkastelleen valtiosihteerityöryhmän raportissa viime syksynä. Vihriälän työryhmä katsoi, että verorakenteen tehokkuus on aikaisempaa tärkeämpi kysymys, kun verotusta joudutaan kiristämään osana sopeutusta koronakriisin jäljiltä. Yhtenä keinona mainitaan ”yritysverotuksen veropohjan aukkojen pienentäminen vähentämällä esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden veroetua”.