Kiina vastasi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin viime viikolla ilmoittamiin lisätulleihin maanantaina.

Juanin arvo päästettiin putoamaan alimmalle tasolleen suhteessa dollariin sitten vuoden 2008, kun Kiinan keskuspankki muutti valuutan viitetasoa. Lisäksi hallinto kehotti valtio-omisteisia yrityksiä jäädyttämään tuonnin Yhdysvalloista.

LUE MYÖS: Kiina romautti juanin alimmilleen 11 vuoteen – ”Kauppasota muuttui juuri kamalammaksi”

Kiinan ilmoitus käänsi osakekurssit laskuun ympäri maailman. Kehittyvien markkinoiden valuutat halpenivat, kun suojavaluutta Japanin jeni sekä kullan hinta kipusivat.

Maanantaina päivällä yhdellä Yhdysvaltain dollarilla pystyi ostamaan yli seitsemän Kiinan juania.

Kiinan keskuspankki on aiemmin puolustanut juuri seitsemän dollarin raja-arvoa.

Analyytikoiden mielestä siirto tarkoittaa sitä, että Kiina on lähes hylännyt toivon kauppasovun saavuttamisesta.

”Luulen, että tämä on vastatoimi, jota Kiina on tähän asti pidättäytynyt tekemästä”, Bank of America Merrill Lynchin analyytikko Claudio Piron kertoi CNBC- uutiskanavalle maanantaina.

LUE LISÄÄ: Kiina jarruttaa nyt juanin heikkenemistä – Markkinoille helpotusta

Pironin mukaan kansanpankin juanille maanantaina asettama uusi viitetaso, 6,9225 dollaria, oli keskuspankin ”siunaus” nopealle arvonpudotukselle.

Tutkimuslaitos Capital Economic­sin tutkija Julian Evans-Pritchard puolestaan arvioi Bloombergille, että ”Kiinan keskuspankki on tehnyt valuuttakurssista käytännössä aseen”.

Pankki kertoi maanantaina olevansa luottavainen sen suhteen, että juanin arvo voidaan pitää vakaana. Notkahduksen syyksi se mainitsi kauppaprotektionismin ja kiinalais­tuotteille asetetut tullit.

Trumpilta syytöksiä

Kiinan toimet ovat omiaan suututtamaan Trumpia entisestään. Trump syytti Kiinaa valuuttamanipulaatiosta viimeksi heinäkuussa. Hänen mukaansa keinotekoisesti halvennettu juan vahvistaa kiinalaisyritysten asemaa kansainvälisessä kilpailussa.

Presidentin mielestä myös Yhdysvaltojen tulisi ajaa alas dollarin arvoa maan talouden tukemiseksi kauppasodan keskellä.

Bank of America arvioi tuolloin, että hallinnon yritys puuttua dollarin arvoon voisi johtaa täysimittaiseen valuuttasotaan. Nyt pelko näyttää toteutuneen, mutta Kiinan aloitteesta.

Dollarin arvoa suhteessa muihin valuuttoihin mittaava dollari-indeksi (DXY) ylsi heinäkuussa yli 98:aan, kun sen 25 vuoden keskiarvo on 90,9. Maanantaina indeksi putosi uutisten saattelemana lukemaan 97,6.

Toinen Kiinan käyttämistä aseista on myös takaisku viimeaikaisille neuvotteluille. Maat sopivat kesän aikana, että Kiina tuo Yhdysvalloista lisää maataloustuotteita kuten maissia ja soijapapuja.

Trump kritisoi viime viikolla Kiinan presidenttiä Xi Jinpingiä siitä, ettei Kiina ole pitänyt lupaustaan ostaa maataloustuotteita.

Bloombergin mukaan valtion omistamat maatalousyhtiöt ovat nyt pysäyttäneet ostot tyystin.

Tästä syystä Trump ilmoitti torstaina asettavansa kymmenen prosentin lisätariffit 300 miljardin arvoiselle Kiinan-tuonnille. Tullien on määrä astua voimaan syyskuun 1. päivä. Päätös laajentaa tuontitullit koskemaan lähes kaikkia maahan tuotavia kiinalaistuotteita, mukaan lukien matkapuhelimia, tietokoneita ja leluja.

Lue laajempi juttu Kauppalehdestä.