Suurimmat maakunnat jarruttavat Suomen talouskasvua, selvitti Martti Hetemäki.Kuva: Tilastokeskus, Aluetilinpito. Kuva: Colourbox

Maaseudun pakkotyhjentäminen kaupunkeihin ainoastaan kurjistaisi kaupunkeja ja hidastaisi entisestään niiden talouskasvua. Näin katsoo lappilainen kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.).

–Ajatus siitä, että työtä on vain kaupungeissa ja maaseutu tulisi autioittaa ihan sen vuoksi, että luotaisiin parempia edellytyksiä talouskasvulle, on mielestäni premissinä väärä, Kärnä sanoo Uudelle Suomelle.

Kärnä myöntää, että maaseudun ”pakkotyhjentämistä” ei sellaisenaan kukaan aja, mutta sanoo, että moni ehdotus muun muassa eri tukien lakkauttamiseksi sitä tarkoittaisi.

–Mitä muuta kuin pakkotyhjentämistä olisi se, että luovutaan tietyntyyppisistä aluetuista esimerkiksi valtionosuuksien tasausjärjestelmästä. Vihreissäkin esitetään maataloustukien lakkauttamista ja maatalouden lomitustukien lakkauttamista. Vaikka nämä toimet eivät ole itsessään pakkoa, niin kyllä ne sitä tarkoittaisivat.

Lappilainen kansanedustaja puolustaa ”hajautettua yhteiskuntamallia”, kuten hän itse sitä kutsuu. Se tarkoittaa sitä, että perustuslain takaamat peruspavelut on taattava ympäri Suomea, vaikka ne eivät haja-asutusalueella olekaan yhtä laadukkaita tai saavutettavissa kuin suurissa kaupungeissa. Samalla Kärnä haluaa muistuttaa, että koko Suomi ei ole asuttu nytkään.

Maaseudun tyhjentämisestä ja kaupunkipolitiikasta Kärnä kirjoittaa myös Puheenvuoron blogissaan. Kimmokkeina hänelle ovat olleet valtiovarainministeriön ylimmän virkamiehen, valtiosihteeri Martti Hetemäen verkkokolumni, jossa hän huomautti Suomen suurimpien kaupunkien toimivan nyt talouskasvun jarruna eikä moottorina, kuten usein ajatellaan.

Hetemäen mukaan suurimmissa kaupunkikeskuksissa työttömyys on suurempaa ja työllisyys alhaisempaa kuin muualla Suomessa keskimäärin. Uuden Suomen perjantaisessa haastattelussa Helsingin kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaara (vihr.) katsoi, että työttömyyden tulisikin olla kaupungeissa suurempaa.

LUE MYÖS:

Nyt voi syyttää kaupunkeja: Ovatkin Suomen kasvun jarruja ja työttömyyden pesiä

–Jo Aristoteles aikanaan sanoi, että maaseudun työttömien pitää muuttaa kaupunkiin, koska siellä he voivat työllistyä. Sen vuoksi on ihan järkevää, että työttömät Kymenlaaksosta muuttavat Tampereelle. Vaikka se nostaa Tampereen työttömyyttä, heidän mahdollisuutensa työllistyä siellä ovat suuremmat kuin Kuusankoskella, Soininvaara totesi.

Kärnän mukaan sekä Aristoteles että Soininvaara ovat väärässä. Samaa mieltä Soininvaaran kanssa Kärnä sanoo olevansa ainoastaan perustulosta.

–Tietysti näen, että kaupungit tulevat jatkossakin olemaan kasvun ajureita, mutta tutkimuksetkin viittaavat, että pelkästään kaupungistumista kiihdyttämällä ei kasvua synnytetä. Asioiden tulee muotoutua luontevasti, Kärnä toteaa.

Erityisesti hän viittaa avoimessa tiedejulkaisu PlosONE:ssa julkaistuun tutkimukseen, jonka mukaan kaupungistumisen ja talouskasvun välillä on selvä yhteys, mutta talouskasvu ei kiihdy kaupungistumista vauhdittamalla. Kärnä toisaalta myöntää, että kaikkialla maassa ei ole samanlaisia työmahdollisuuksia.

Esimerkiksi julkisuudessa keskustelua herättänyt Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ehdottama työttömien aktivointimalli voi Kärnän mukaan johtaa naurettavuuksiin pienemmillä paikkakunnilla. Mallissa ehdotetaan, että työttömän olisi haettava 12 avointa työpaikkaa kolmen kuukauden jaksolla. Pienellä paikkakunnalla tämä voisi äärimmillään johtaa siihen, että työttömänä oleva metsäkoneen kuljettaja joutuisi hakemaan kunnanjohtajan paikkaa.

–Jos tällainen esitys tulisi, mitä tällä hetkellä ei ole, niin on selvää, että pienemmillä paikkakunnilla se voisi johtaa naurettavuuksiin. Tässäkin asiassa tulisi mahdollistaa alueelliset joustot.

–Itse kannatan aktivointitoimia. Valtaosa Suomen työttömistä on työttömänä vasten tahtoaan, mutta valitettavasti meillä on – voisi jopa sanoa – kasvava joukko ihmisiä, jotka ovat työttömänä omasta tahdostaan. Siksi on tärkeää, että yhteiskuntana meillä olisi keinoja aktivoida heitä työnhakuun.

Samalla Kärnä muistuttaa, että digitalisaation myötä yhä useampi työ ei ole enää paikkaan sidottu. Kansanedustaja ehdottaa, että valtio kokeilisi joustavaa alueellistamista. Kokonaisen viraston siirtämiseen, kuten Fimean alueellistaminen Kuopioon, Kärnä ei ryhtyisi.

–Mutta silloin kun Helsinkiin rekrytoidaan virkamiehiä niin sanotusti päätetyöhön, mielestäni voitaisiin vähintäänkin kokeilla sellaista, että virkamies voisi itse valita oman sijoittumispaikkansa. Jos hänen työssäoloa halutaan tarkemmin valvoa, niin meillä on kyllä valtion ja kuntien virastotaloja ympäri Suomea.

–Alueellistamisessa on puolensa ja on ymmärrettävää, että työntekijä voi kokea siirtymisen haastavana, kun on juurtunut jo yhdelle seudulle.

–Mutta ylipäätään työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman liikkuvuuden kannalta paras ratkaisu olisi mielestäni perustulon käyttöönotto tässä maassa.