Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä on eri mieltä kuin vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto koskien perustulo-selvityksen tulkintoja.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT julkaisi tällä viikolla raportin, joka käsittelee Kelan perustulokokeilua. VATT toteaa, että perustuloryhmä osallistui työvoimahallinnon palveluihin lähes samalla tavalla kuin verrokkiryhmä. Näin huolimatta siitä, että perustulon myötä kokeiluun osallistuvilla olisi ollut kaikki mahdollisuudet vältellä työnhaulle asetettuja velvoitteita.

”Tämä on merkittävä tulos. Ihmisten aktiivisuus ei ole vastikkeellisuudesta kiinni”, tulkitsi perustuloa kannattavien vihreiden Haavisto Twitterissä.

Perustuloon kriittisesti suhtautuva Maanselkä kiistää Haaviston tulkinnan blogissaan.

”[Haaviston] tulkinta on harhaanjohtava. Todellisuudessa aktiivisuudesta palkitaan lisärahalla, siksi perustuloa saaneilla on merkittävä taloudellinen kannustin osallistua työvoimahallinnon toimenpiteisiin”, Maanselkä kirjoittaa.

Hän nostaa esiin lapsikorotukset ja kulukorvauksen, joita perustuloa saanut sai perustulon päälle, jos jatkoi työvoimahallinnon piirissä.

VATT:n tutkijat toteavat raportissaan, että työvoimahallinnon palveluiden piiristä irtautuminen vaatii aktiivista toimenpidettä, koska työnhaku on lähtökohtaisesti voimassa toistaiseksi. Toisaalta ilmoitus työnhaun päättämisestä on helppo tehdä verkkopalvelussa.

”Työnhaun päättäminen ei vaikuta perustulon maksatukseen. Se kuitenkin poistaa oikeuden työttömyysetuuteen ja täten myös mahdolliset lapsikorotukset. Työtä vailla olevilla lapsiperheillä on siis lapsikorotuksen suuruinen kannustin pysyä työnhakijoina työvoimahallinnon rekistereissä”, raportissa todetaan.

”Toinen toimenpiteeseen osallistumiseen kannustava elementti on kulukorvaus, jota on

mahdollista saada 9 euroa päivältä (18 euroa, jos työssäkäyntialueen ulkopuolella).

Kulukorvaus tuo työmarkkinatukeen lähes 28 prosentin lisäyksen. Tämä voi kulut huomioidenkin lisätä perustuloa saaneiden halukuutta pitää työnhakunsa voimassa ja tätä

kautta mahdollistaa osallistumisensa työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin”, tutkijat kirjoittavat.

Tutkijat huomauttavat lisäksi, että koska perustuloa saaneiden osallistuminen työvoimapalveluihin oli vapaaehtoista, asia voidaan kokea eri tavalla kuin velvoittava osallistuminen.

Perustulokokeilun lopullinen arviointi on mahdollista vasta toisen kokeiluvuoden rekisteriaineistojen valmistuttua, tutkijat toteavat.

”Toisen vuoden analyysissä tulee ottaa huomioon aktiivimallin voimantulo vuoden alusta, mikä saattoi vaikuttaa verrokkiryhmän käyttäytymiseen. Tässä vaiheessa ei siis vielä voida tehdä lopullista arviota kokeen työllisyysvaikutuksista”, he huomauttavat.

Maanselän mielestä perustulokokeilu oli kehno.

”Tässä perustulossa pohjaosan saa automaattisesti, mutta lapsikorotuksien ja kulukorvausten saamiseksi täytyy edelleen osallistua kaikkiin työvoimahallinnon toimenpiteisiin. Tällaisen sekavan tukimuodon käyttöönottoa ei tuskin kukaan poliittinen puolue tule edistämään”, hän kirjoittaa.

LUE MYÖS:

Juha Sipilä riehaantui perustulosta – ”Ei tietenkään jos on töissä! Ei tietenkään jos tulot ylittävät rajat!”

Tästä syystä asiantuntija kannattaa perustuloa: ”Kyse on ennen kaikkea ihmisyyden kunnioittamisesta”

Suomen ”poikkeuksellinen yhteiskuntakokeilu” – Luvut perustulokokeilusta julki