Kelan mukaan äidit hoitavat lasta pidempään kotona kunnissa, jotka maksavat kotihoidon tuen kuntalisää. Tuen määrä vaikuttaa hoitojakson pituuteen sekä työssä että työttömänä olleilla äideillä.

Lasten kotihoidon tuen kuntalisän suuruus oli vuonna 2018 keskimäärin 147 euroa/lapsi, on Kuntaliitto kertonut. Kuntalisä on kotihoidon tuen päälle maksettava lisäraha, jonka maksaminen on kunnan harkinnassa.

Kelan tuore tutkimus tarkasteli perhepolitiikan vaikutuksia perheiden lastenhoito- ja työllistymisratkaisuihin eri ryhmissä. Tutkimusaineisto oli 60 prosentin otos kaikista vuosina 2001–2009 lapsen synnyttäneistä naisista.

Perhevapaamallien tavoite on nimenomaan ollut lisätä äitien työssäkäyntiä kotihoidon tukikautta lyhentämällä, mihin uudistus lopulta kuluneella kaudella kaatui. Uudistuksen torpannut perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) kuvaili kotihoidontukea poliittisesti kuumaksi ja hyvin arvolatautuneeksi puheenaiheeksi noin vuosi sitten. LUE LISÄÄ: Näkökulma: Sipilän hallitus viritti itselleen ansan joka laukesi

LUE MYÖS: Löytyikö nyt perhevapaauudistuksen käsijarru? Saarikko: Tämän perheen kotihoidontuelle olisi tullut -384 e/kk

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvitys herätti keskustelua syksyllä 2017. Selvityksen mukaan kotihoidon tuen keston leikkaamisella ei olisi merkittäviä vaikutuksia äitien työllistymiseen, sillä kotihoidon tukea pitkään käyttävillä äideillä on usein vähän koulutusta ja heikko työmarkkina-asema. Osa tutkijoista tyrmäsi tuloksen ja kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen haukkui sen nollatutkimukseksi.

LUE MYÖS: Juhana Vartiaiselta kuitti keskustaministerille: ”Kepu on valitettavasti naiset kotiin –puolue”

Kelan tutkimus kuitenkin osoittaa nyt, että kotihoidon tuen määrä vaikuttaa hoitojakson pituuteen riippumatta siitä, onko äiti työtön vai työssä. Vaikutus oli voimakkain äideillä, joiden työmarkkina-asema oli heikko.

"Äideillä, jotka olivat työssä ennen lapsen syntymää, on muita äitejä paremmat työllistymismahdollisuudet", sanoo Kelan tutkija Tapio Räsänen tiedotteessa.

2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä äideistä oli ennen esikoisensa syntymää työssä keskimäärin 71 prosenttia ja työttömänä tai työvoiman ulkopuolella keskimäärin 29 prosenttia. Ennen lapsen syntymää työssä olleet äidit palasivat työhön aiemmin kuin työttömänä tai työvoiman ulkopuolella olleet.

LUE MYÖS: Tutkija hämmästyi: Kokoomuksen ja SDP:n perhevapaamallit lähes identtiset – Tässäkö Suomen uusi malli?

Toisen lapsen saaneista työllisistä äideistä yli puolet työskenteli lasten syntymien välissä, vaikka olisi halutessaan voinut olla yhtäjaksoisesti hoitovapaalla esikoisen syntymän jälkeen.

Suurin osa äideistä käytti kotihoidon tukea

2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä 80 prosenttia äideistä hoiti lasta kotona ainakin vuoden ikäiseksi. Kaikki äidit olivat äitiysvapaalla lapsen syntymän aikana ja sen jälkeen, ja valtaosa hoiti lasta kotona myös koko vanhempainvapaajakson, joka päättyy, kun lapsi on noin 9 kuukauden ikäinen.

Näin ollen suurin osa äideistä käytti lisäksi kotihoidon tukea ainakin jonkin aikaa. Isät taas käyttivät useimmiten vapaista vain heille kiintiöidyn osan.

"Äitien pitkien, yli 2 vuotta kestävien kotihoitojaksojen määrä kuitenkin väheni 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana."

Osa kunnista maksaa kotihoidon tukeen kuntalisää. Tutkimuksen perusteella näissä kunnissa lasta kotona hoitavien äitien osuus on suurempi ja äidit siirtyvät työhön myöhemmin kuin muissa kunnissa.

Yli 150 euron suuruiset kuntalisät pienensivät tutkimusaikana äitien työllistymisen todennäköisyyttä 8–18 prosentilla. Vaikutus ei riippunut kunnan työttömyysasteesta tai äitien taustatekijöistä.

Sen sijaan yksityistä hoitoa tukevissa kunnissa äidit siirtyivät työhön aiemmin kuin muissa kunnissa. Suurempi yksityisen hoidon tuki ei kuitenkaan ole suoraan yhteydessä työllistymistodennäköisyyteen, vaan sitä selittävät kuntien väliset erot esimerkiksi työmarkkinoissa ja muiden palveluiden tarjonnassa. Tuki tarjoaa perheille mahdollisuuden valita kunnallisen ja yksityisen palvelun välillä.

Isille kiintiöity pidennys vanhempainvapaaseen

Perhevapaat jakautuvat epätasaisesti vanhempien kesken. Pitkät hoitojaksot heikentävät naisten työllisyyttä sekä ura- ja palkkakehitystä ja pienentävät tulevia eläkkeitä.

"Tukien tason vaikutus äitien työllisyyspäätöksiin on merkittävä. Perhepolitiikalla voidaan siis yrittää vaikuttaa perheiden käyttäytymiseen. Jos perhevapaajärjestelmän toivotaan edistävän sukupuolten tasa-arvoa, vapaat tulisi jakaa nykyistä tasaisemmin äitien ja isien kesken."

LUE MYÖS: Juhana Vartiainen: ”Perheiden ja naisten toimeentulo luodaan työuralla, ei naisten äidinpalkalla”

Yksi keino on ansiosidonnaisten vanhempainvapaiden pidentäminen niin, että osa pidennyksestä kiintiöitäisiin isille. Nykyisin vanhempainvapaajakso päättyy, kun lapsi on noin 9 kuukauden ikäinen.

"Vanhempainvapaiden pidentäminen vähentäisi kotihoidon tuen tarvetta ja kuntien paineita tarjota varhaiskasvatusta kaikkein pienimmille. Jos lisäksi kotihoidon tuen määrä pienenisi porrastetusti lapsen kasvaessa, pitkät kotihoitojaksot todennäköisesti vähenisivät."

LUE MYÖS: Kova ryöpytys Juha Sipilän hallitukselle: ”Kauanko kansalaisten on tätä katseltava?”