Kela on täsmentänyt tietoja aktiivimallin ja palkkatulojen vaikutuksesta työttömyysturvaan. Työttömän tekemä palkkatyö on jo ennen aktiivimallia leikannut työttömyysturvaa, Kela korostaa.

Uusi Suomi kertoi aiheesta tällä viikolla Kelan tutkijan Pertti Honkasen blogiin perustuen. Hän kertoi, että työttömän ollessa aktiivimallin vaatimusten mukaisesti aktiivinen, voi päiväraha alentua, koska tällöin joudutaan noudattamaan sovitellun päivärahan sääntöjä. Hänen mukaansa ei myöskään ole selvää, että aktiivimallin edellyttämä 18 tunnin työmäärä aina mahtuisi 300 euron suojaosaan, jonka työtön voi sovittelun puitteissa tienata ilman etuuden alenemista.

Tämän perusteella Uusi Suomi uutisoi Kelan tutkijan varoittavan aktiivimallista, jossa ”aktiivisen työttömän päivärahaan voikin tulla yllätysleikkaus”.

Kela ilmoitti torstaina virallisella Twitter-tilillään täsmentävänsä tutkimusblogia siltä osin, että ”palkkatyö voi johtaa työttömyysturvan pienenemiseen, mutta näin siis oli jo ennen aktiivimallia”. Kelan tutkimusblogi, jossa Honkasen kirjoitus oli, ei edusta Kelan virallista kantaa.

Kansaneläkelaitoksen lakimies Eeva Vartio selventää vielä asiaa Uudelle Suomelle. Hän korostaa, että työttömyysturvan sovittelu työttömän ansiotulojen mukaan on vakiintunut järjestely, jota aktiivimalli ei ole muuttanut. Ansiotulo alkaa 300 euron suojaosan ylittävän määrän osalta vaikuttaa työttömyysetuuden määrään.

–Työttömyysetuus voi leikkautua työnteon vaikutuksesta, mutta siinä mielessä työtöntä ei aktiivisuudesta rankaista, että työtulo kasvattaa hänen käteen jäävää tuloaan, Vartio sanoo.

Taloussanomat julkaisi aiemmin laskelman siitä, kuinka vaikkapa 500 euroa keikkatöistä tienaavan työttömän etuus kieltämättä alentuu 100 eurolla, mutta hänen kokonaistulonsa – soviteltu etuus ja palkkatulo yhteen laskettuna – jättävät hänen käteensä silti enemmän rahaa kuin pelkkä työmarkkinatuki toisi.

Vartio arvioi, että noin 18 tunnin työmäärä mahtuu yleisesti 300 euron suojaosan rajoihin.

–Meillä on jonkin verran etuudensaajia, jotka säännöllisesti työskentelevät alle suojaosan.

Hän huomauttaa, että suojaosa ei myöskään suoraan ylity, vaikka työtön tienaisikin aktiivimallin 65 päivän seurantajaksolla yli 300 euroa.

–Suojaosa kohdistuu sovittelujaksolle, joka on kuukausi tai neljä peräkkäistä kalenteriviikkoa. Aktiivimallissa taas aktiiviedellytys koskee 65 maksupäivää. Eli vaikka ansaitsisi suojaosan summan yli [aktiivimallin seurantajaksolla], niin se ei välttämättä sovittelujaksolle kohdennettuna ylitä missään vaiheessa sitä suojaosaa, Vartio sanoo.

65 maksupäivältä kohdistuisi jokaiseen lyhyempään sovittelujaksoon vain muutama työtunti, Vartio jatkaa.

Työttömän peruspäivärahan työssäoloehto edellyttää vähintään 1189 euron kuukausipalkkaa eli 6,91 euron tuntipalkkaa. Tällaisella palkalla tehtynä 18 tunnin työ tarkoittaisi kaikkiaan noin 120 euron tienestejä.

Tutkija Honkanen kirjoittaa blogissaan seuraavasti: ”Jos työtulojen kanssa soviteltua päivärahaa aletaan maksaa sen jälkeen, kun täyteen päivärahaan on jo tehty 4,65 prosentin alennus, alennus kohdistuu myös soviteltuun päivärahaan, vieläpä suhteellisesti suurempana”. Kelan virallinen versio on erilainen. Siinä kyse on etuuden sovittelusta mieluummin kuin alentamisesta.

–Ei soviteltavan työn tekeminen tässä aktiivimallissa yhtään enempää rankaise työtöntä kuin [työnteko] muutenkaan, Vartio sanoo.

Hän kertoo, että aktiivimallissa 4,65 prosentin leikkaus tehdään ensin täyteen etuuteen. Tämän jälkeen jäljelle jäävästä summasta tehdään sovittelu, jos asiakas saa työtuloa.

Ongelmakohta: Kaikki työ ei kerrytä aktiivisuutta – provisiopalkka ongelmana

Aktiivimallissa hyväksytyn työn tulee olla sellaista, joka kerryttää työntekijän työssäoloehtoa. Tämä muodostaa potentiaalisen ongelman monen työttömän pyrkimyksille täyttää aktiivisuusehto.

Jos työttömälle olisi tarjolla suoriteperusteista työtä, jossa palkansaaminen ei perustu työaikaan ja jossa työtunteja ei seurata, ei tällaisesta työstä välttämättä ole hyötyä aktiivimallin kannalta. Palkansaajan työssäoloehtoon luettavan työn tulee olla sellaista, että työaika on todettavissa, Vartio kertoo.

–Jos ei voida todeta, että työtä on tehty 18 tuntia, se on sellainen, joka ei lähtökohtaisesti kelpaa aktiivisuudeksi, Vartio sanoo.

Hän myöntää, että kyseessä on ”ongelmakohta”. Asiasta odotetaan vielä sosiaali- ja terveysministeriön virallista tulkintaa, mutta tähän asti tulkinta on ollut vakiintunut.

–On mahdollista, että puhdas provisiopalkattu työ, jossa tehtyä työaikaa ei voida todeta, ei kerrytä aktiivisuutta, koska se ei kerrytä palkansaajan työssäoloehtoa, Vartio toteaa nykytulkintaan viitaten.

Aiheeseen otti tänään kantaa myös Suoratyö Oy:n toimitusjohtaja Jani Laatikainen Twitter-tilillään. Hänen mukaansa aktiivimallissa pitäisi olla palkkatulolle euromääräinen raja, koska esimerkiksi projektityötä ei aina mitata työtunneissa.