Omaishoito tulee merkittävästi kunnan palveluilla tuotettua vanhustenhoitoa halvemmaksi, selviää tuoreesta Kelan Ikä-tutkimuksesta.

Tutkimuksessa omaishoitoa saaneen vanhuksen hoitomenoja verrattiin samankuntoisen, mutta kunnan palvelujen varassa olevan henkilön menoihin. Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistun tutkimuksen johtopäätös on, että omaishoito säästää nykyisin kuntien hoitomenoja vuosittain yli kaksi miljardia euroa.

Tutkimuksen mukaan omaishoidossa olevien vanhusten palveluihin kului vuodessa keskimäärin 20 000 euroa vähemmän rahaa kuin niiden henkilöiden hoitoon, joiden pääasiallinen hoitovastuu oli yksinomaan kunnalla. Tutkimustulosta vasten vaikuttaa nurinkuriselta, että kunnat ovat irtisanoneet omaishoitosopimuksia säästökeinona.

Tutkijat ovat arvioineet tuloksen merkitystä kahdella tavalla. Heidän mukaansa tutkimus osoittaa, että saavutetun säästön perusteella olisi taloudellisesti kestävää maksaa tukea nykyistä useammalle omaistaan hoitavalle.

Nykyisin suurin osa omaisten ”epävirallisesta” avusta ei kuulu omaishoidon tuen piiriin, vaikka se säästää merkittävästi kuntien hoivamenoja. On arvioitu, että ”sitovaa ja raskasta” hoitotyötä tekee 60 000 omaishoitajaa, joista vain 37 000 saa nykyisin tukea. Kela ehdottaa tuen ulottamista koko ryhmään.

–Uusia tuen saajia olisi 23 000. Heidän tekemänsä hoitotyö säästää tutkimuksen mukaan kuntien palvelumenoja vuosittain keskimäärin 338 miljoona euroa, Kela kertoo tiedotteessaan.

Jos omaishoitoa ei olisi, yli 70-vuotiaiden sosiaali- ja terveyspalveluista aiheutuvat menot olisivat kaksinkertaiset nykyiseen nähden, tutkijat toteavat.

Ikä-tutkimukseen osallistui 732 eläkkeellä olevaa Kelan hoitotuen kriteerit täyttävää henkilöä, jotka asuivat 41 erikokoisessa kunnassa eri puolilla Suomea.