Nyt se alkaa näkyä, nimittäin työllisyyden kasvun vaikutus asumistuen menoihin, Kelan tuoreet kuukausitilastot kertovat. Myös perustoimeentulotuen euromäärä on tänä kesänä hieman pudonnut.
Kun vielä alkuvuodesta asumistukea jaettiin yli 125 miljoonaa euroa kuukaudessa, putosi määrä heinäkuussa alle 120 miljoonaan ja tukea saavien ruokakuntien joukko samalla 356 000:een, missä on laskua noin 25 000 ruokakuntaa alkuvuoden kuukausitasoon nähden.
Asumisen tukea ei näyttäisi valuneen perustoimeentulotuen puolelle, sillä myös siellä luvuissa on ollut tänä kesänä laskutrendiä, kun tilannetta verrataan edelliseen kesään, mikä Kelan tutkijan Tuija Korpelan mukaan on tarkoituksenmukaista.
–Kesällä saajien ja eurojen määrät yleensä nousevat. Perustoimeentulotuen saajien ja maksettujen eurojen määrissä joulukuisin nähtävä pudotus johtuu veronpalautuksista, jotka lasketaan tulona toimeentulotukea myönnettäessä, Korpela kertoo kuukausivaihteluista toimeentulotukipuolella.
Tutkija liittää tänä vuonna näkyneet laskut työllisyyden parantumiseen, mutta ei olisi vielä valmis puhumaan selvästä alenemisesta. Työllisten määrä kasvoi vuoden 2017 kesäkuusta tämän vuoden kesäkuuhun 99 000:lla, mikä on aiheuttanut erityisesti maan hallituksen suunnassa riemunkiljahduksia.
–Tukimäärissä voi nähdä varovaista laskua. Täyttä vertailtavuutta ei yhden vuoden osalta ole, Korpela sanoo.
Erityisen huomattavalta näyttää kuitenkin asumistuen saajien määrän pudotus heinäkuussa, kun määrä on viime joulukuun huippuun verrattuna 25 589 suomalaista ruokakuntaa pienempi. Maksetuissa euroissa puhutaan noin viiden miljoonan suuruisesta pienenemisestä.
Tutkija Korpela kuitenkin muistuttaa, että selkeän oloista laskua voivat osin selittää opiskelijoiden kesätyöt, joiden kestäessä asumistuki monien kohdalla katkeaa.
Opiskelijat pääsivät yleisen asumistuen piiriin viime vuoden elokuussa, mikä nosti monen saamaa tukea. Ennen viime syksyä yksin asuva opiskelija tukea saattoi saada opintotuen asumislisää 200 euroa kuussa, mutta nyt hän saa asumistukea Helsingissä enimmillään runsaat 400 euroa.
Kahden hengen ruokakunnan asumistuki on Kelan mukaan enimmillään vajaa 600 euroa ja kolme henkeä voi saada 750 euroa. Tukea voi saada tätäkin enemmän perheen koon kasvaessa.
Asumistuen saajan taloudellinen tilanne tarkistetaan vuosittain, mutta hän on velvollinen ilmoittamaan tietyn sapluunan mukaisesti välittömästi muutoksista tuloissaan. Tämä sitten vaikuttaa tuen määrään.
Asumistukeen ja toimeentulotukeen kuluu vuosittain suuria summia. Asumistukeen meni viime vuonna veronmaksajilta hieman päälle kaksi miljardia euroa ja perustoimeentulotukeen runsaat 700 miljoonaa, mistä siitäkin on iso osa käytännössä asumistukea.
–Noin 40 prosenttia perustoimeentulotuen menoista menee käytännössä samoihin menoihin kuin mitä yleisellä asumistuella korvataan, muistuttaa Kelan tutkija Korpela.
Tämä tarkoittaa sitä, että Kelan kautta asumista tuettiin Suomessa 2017 noin kahden miljardin sijaan yhteensä noin 2,3 miljardilla eurolla. Työllisyystilanteen paraneminen ei laske tuota lukua ilmeisesti tänä vuonna, koska opiskelijoiden saama tuki on kasvussa viime alkusyksystä voimaan astuneen muutoksen myötä.
Kasvu on jatkunut vuosia. Kelan maksamat asumistuet lisääntyivät kymmenyksellä vuosina 2015 ja 2016, minkä taustalla olivat osaltaan 300 euron työtulojen suojaosa ja muut lakimuutokset, jotka pantiin käytäntöön 2015.
–Yleisen asumistuen kustannukset olisivat olleet vuoden 2016 alkupuoliskolla yhteensä 16–24 prosenttia pienemmät, jos vuoden 2015 lakimuutokset olisi jätetty tekemättä, Kelassa toiminut tutkija Elina Ahola arvioi verkkokirjoituksessaan vuoden 2016 loppupuolella.
Nuo edellisellä vaalikaudella päätetyt lakimuutokset tarkoittavat siten nykyisillä asumistuen vuosimenoilla 200–300 miljoonan euron lisäkustannusta veronmaksajille. Päätökset tehtiin kokoomuksen ja demareiden johdolla.
Asumistukeen ei viritellä tällä hetkellä Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa ainakaan oleellisia lakimuutoksia. Ensi vaalikaudella tämäkin sosiaalituen muoto noussee esiin osana sosiaaliturvan kokonaisuudistusta.
Asumistuen on toistuvasti epäilty valuvan vuokriin ja siitä on käyty tasaisin väliajoin erilaista poliittista keskustelua. Tällä viikolla keskustalainen ex-kansanedustaja Mikko Kärnä väitti sen olevan ”haitallisesti kaupungistumiskehitystä vauhdittavaa tukea”.
VATTin johtava tukija Tuukka Saarimaa vastasi hänelle Twitterissä, että kyseessä on ”pienituloiseille suunnattu tulonsiirto, ei kaupungistumisen tuki”.
VATT on aiemmassa tutkimuksessaan todennut myös, että huoli asumistuen valumisesta suurelta osin vuokriin on liioiteltua.
