Vuoden Teatteriksi on edellisvuosina valittu pieniä ja omaperäisiä teattereita. Tänäkin vuonna sellaisia on ehdolla, mutta joukkoon on mahtunut myös dinosaurus Kansallisteatteri. Eikö sen pitäisi olla kaavoihin kangistunut ja aikansa elänyt pönötyspaikka? Eikö kaikki merkittävä tulekaan reuna-alueilta?