Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk) tapasi toimittajia maanantaina ennen EU-maiden valtiovarainministereiden talous- ja rahoitusasioiden neuvostoa Brysselissä.

Katri Kulmuni, olet ensimmäistä kertaa Brysselissä valtiovarainministerinä. Mitkä ovat tavoitteesi EU-politiikassa ja EU:n kehittämisessä?

”Ollaan uuden komission alkuvaiheessa ja vaalikausi suhteellisen alussa eikä hallitus ole muodostanut kantaa kaikkiin yksityiskohtiin vielä, mutta peruslähtökohta on edelleen sama esimerkiksi pankkiunioniin. Olemme sitoutuneita sen eteenpäin viemiseen, mutta haluamme edistää riskien vähentämistä ja erottaa valtiot ja pankit toisistaan”, Kulmuni sanoi Brysselissä maanantaina ennen EU-maiden valtiovarainministereiden kaksipäiväistä kokousta.

Euroopan talous- ja rahaliiton kehittäminen on junnannut paikoillaan viime aikoina eikä esimerkiksi joulukuussa päästy sopuun Euroopan vakausmekanismin loppuun saattamisesta tai päätetty Euroopan talletussuojan edistämisestä. Onko Suomi tilanteeseen tyytyväinen, miten EMUa pitäisi kehittää?

”Nämä ovat tietenkin pitkiä prosesseja. Tehdään päämäärätietoisesti töitä siitä, mitä on sovittu, niin eiköhän sieltä edistystä tule.”

Kokouksen aiheena on muun muassa Euroopan vihreän ohjelma, Green Deal, jonka puitteissa komissio haluaa laittaa liikkeelle 1000 miljardin euron edestä investointeja. Komissio haluaa myös auttaa hiilitaloudesta riippuvaisia alueita eroon hiilestä 100 miljardin oikeudenmukaisen siirtymän rahastolla. Rahoitusta voi saada muun muassa hiilestä ja turpeesta luopumiseen. Onko nyt aika lopettaa turpeen energiankäyttö? Kivihiilestähän on jo päätetty luopua Suomessa.

”Siitä meillä ei ole yksityiskohtaisia esityksiä komissiolta, mutta suunta on samankaltainen kuin Suomessakin. Olemme sitoutuneita hiilineutraalisuustavoitteeseen, Suomessa on vielä vähän kunnianhimoisempi tavoite kuin eurooppalaisella tasolla. Hallitusohjelman kirjausten mukaistesti tavoite on puolittaa turpeen energiankäyttö 2030-luvulle tultaessa. Se on selvää, että korkeamman jalostusasteen puuta ei saa siirtyä energiakäyttöön.”

Kokouksen aiheina on myös kestävä rahoitus, jonka tarkoituksena on helpottaa investoimaan kestäviin rahoitustuotteisiin. Viime vuonna kolmesta lakipaketista päätettiin. Komissio ehdottaa vielä lisää toimia. Mitkä ovat Suomen tavoitteet jatkotyöhön? Miten niitä pitäisi viedä eteenpäin?

”Taksonomia saatiin siihen vaiheeseen ja nyt odotetaan komissiolta, kuinka kestävän rahoituksen ja Green Dealin asioita saadaan eteenpäin. Meille tärkeää on tietenkin, että yrityselämä ja markkinat suuntautuvat sinne suuntaan. Uusiutuvat teknologiat tulevat tämän pelin viemään.”

Ydinvoimasta nousi iso kiista taksonomista eli kestävyyden määrittämisestä päätettäessä. Lopulta sopu syntyi niin, että ydinvoima määritettiin neutraaliksi. Toisaalta ydinvoimalle ei ole tarjolla rahaa oikeudenmukaisen siirtymän mekanismissa, jolla autetaan EU-maita luopumaan fossiilisesta energiasta. Syrjitäänkö ydinvoimaa EU-tasolla?

”Energiapolitiikka on perinteisesti ollut sen kaltaista, että jokaisella maalla on oikeus omaan energiapalettiinsa. Tämän pohjalta paitsi taksonomiasta on päästy sopuun myös jatkossa energiaministerit asiaa edistävät.”

Näin Kulmuni kommentoi Suomen työllisyystoimia

Muutama kysymys kotimaan asioista ja työllisyystoimista. Työttömyysturvan porrastaminen on herättänyt keskustelua niin viime kuin tällä hallituskaudella, ja sitä on ehdotettu keinoksi nostaa työllisyyttä hallituksen tavoittelemaan 75 prosenttiin.

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo esitti vapaaehtoista porrastuskokeilua. Ohisalon mallissa työttömyysturvan taso olisi aluksi nykyistä korkeampi, mutta leikkautuisi työttömyyden keston perusteella. Mikä on keskustan kanta ansiosidonnaisen työttömyysturvan vapaaehtoiseen porrastukseen?

”Keskusta on sitä mieltä, että hallituksen työllisyystavoitteet ovat yhtä kunnianhimoisia kuin ilmastotavoitteet. Kehysriihessä ja budjettiriihessä sitä käydään läpi. 30 000 uutta työllistä on kunnianhimoinen tavoite. Se, että jokaista yksittäistä keinoa käsitellään julkisuudessa ennen kuin niistä on päätetty, ei ole ehkä kovin hedelmällinen tapa. Annetaan työrauha työryhmille.”

Helsingin Sanomien mukaan kotihoidon tuen leikkaus on esillä hallituksessa. Onko kotihoidon tukiajan lyhentäminen keskustan näkökulmasta mahdollista?

”Kotihoidontuesta on sellainen kirjaus hallituksessa, että kotihoidontuki säilyy nykyisellään. Hallitusohjelma on se, jonka puitteissa hallitus toimii.”

Julkisuudessa esillä olleiden laskelmien mukaan perhevapaauudistuksen malli voisi vähentää työllisyyttä 5000:lla. Miten varmistetaan, että työllisyys ei vähene vaan lisääntyy? Voidaanko uudistusta toteuttaa, jos arvioitu työllisyysvaikutus on negatiivinen?

”Aikana, jolloin meille syntyy historiallisen vähän lapsia, keskustalle on tärkeää, että perhepolitiikkaa tehdään laajalla rintamalla yhteiskunnan eri osa-alueilla. Se, että puhutaan ainoastaan työllisyys- ja talousnäkökulmasta perhepolitiikassa, ei ole keskustalle riittävää. Me toivomme, että perhevapaauudistus olisi parannus, ei heikennys lapsiperheille. Aikaisempina vaalikausina julkisuudessa on ollut ennemminkin heikennyksiä. Olen luottavainen, että tulee hyvä malli, joka lisää nimenomaan joustavuutta modernissa työelämässä.”

Hallituskumppani vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Jussi Saramo esitti julkisen sektorin työntekijöiden palkankorotusten rahoittamista kiristämällä listaamattomien yritysten osinkoverotusta. Miten kommentoit ehdotusta?

”Se, että yritysten ja yrittäjien verotus ei kiristy on aivan keskeistä sille, että Suomi on houkutteleva investointiympäristö ja että saadaan työllisyyttä. Se on ohjaava linja keskustalla.”

Päivitys klo 19:29: Tarkennettu ensimmäistä sitaattia.