Palkansaajien verotus kiristyy ensi vuonna selvästi sosiaalivakuutusmaksujen nousun takia, arvioi Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen. Valtiovarainministeriön budjettiesityksestä löytyvä ansiotulojen veronkevennys ei riitä kuittaamaan vakuutusmaksujen nousua.

”Kuljemme nyt kohti epävarmempia talousaikoja ja työmarkkinoilla lähestyy syksyn liittokierros. Palkansaajien nettoansioiden ostovoiman leikkaaminen palkkaverotusta kiristämällä olisi tässä tilanteessa vihoviimeinen temppu”, Lehtonen kertoo tiedotteessa.

”Hallituksen on syyskuun budjettiriihessä päättäväisesti purettava kaikki palkkaverotuksen kiristyspaineet riittävillä kompensoivilla kevennyksillä.”

Kilpailukykysopimukseen liittyvä sosiaalivakuutusmaksujen nousu uhkaa Lehtisen mukaan kiristää ansiotulojen verotusta ensi vuonna jopa puolella miljardilla eurolla. Hänen mukaansa valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen pienituloisille painotettu veronkevennys kalpenee näiden kiristysten rinnalla.

Budjettiesityksen mukaan pieni- ja keskituloisten palkansaajien ansiotuloverotusta kevennetään ensi vuonna 200 miljoonalla eurolla. Lue lisää: Budjettiesitys julki, rahaa työllisyyteen: ”Tässä on meidän ongelma nyt”

”Budjettiehdotuksen pohjalta keski- ja hyväpalkkaisten verotus kiristyy selkeästi ensi vuonna. Samalla ansiotulojen verotuksen jo nyt ankara progressio jyrkkenee entisestään. Kevennysten tiukka rajaaminen tulojen mukaan ei ole mitenkään perustelua”, Lehtinen arvostelee.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk) vastasi tiedotustilaisuudessa kysymykseen siitä, miksei hallitus reagoi kilpailukykysopimuksen vaikutuksiin ja työn sivukulujen nousuun. Lintilä vetosi vastauksessaan siihen, että työmarkkinoiden päätökset, kuten kilpailukykysopimus, eivät kuulu hallitukselle.

Veronmaksajat kiinnittää huomiota myös siihen, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alennetaan 2400 eurosta 2250 euroon. Vähennyksen osuutta työkorvauksissa lasketaan 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkoissa 20 prosentista 15 prosenttiin.

”Kotitalousvähennyksen tuntuva leikkaaminen on perusteetonta ja selkeä pettymys tässä budjettiehdotuksessa.”

Veronkiristyksistä pääosa suunnataan nyt valmisteveroihin, mikä on Lehtisen mielestä oikea painotus.

”On parempi verottaa haittoja kuin hyödyllisiä asioita, kuten työntekoa.”

Tupakkaveron korotuksia jatketaan asteittain hallituskauden aikana. Korotus ensi vuodelle on 50 miljoonaa euroa. Virvoitusjuomien veroa korotetaan ensi vuonna 25 miljoonalla eurolla sokeripitoisia juomia painottaen.

Liikennepolttoaineiden verotusta korotetaan hallitusohjelmassa sovitulla, kuluttajahintojen ennustettua nousua vastaavalla 250 miljoonalla eurolla. Korotus tehtäisiin siten, että se tulisi voimaan elokuussa 2020.

LUE MYÖS: SAK: Mika Lintilän budjettiehdotuksesta puuttuu yksi seikka – ”Aktiivimallin purkamisesta päätettävä elokuussa”