Kiina on käytännössä koko maailman kauppakumppani ja yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista. Viime aikoina moni yritys on joutunut punnitsemaan Kiinaan liittyviä riskejä ja maan tulevaisuutta myös kuluttajien reaktioiden näkökulmasta.

Kiinan markkinoihin liittyvä epävarmuus voi alkaa näkyä aiempaa enemmän yritysten toiminnassa. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi toteaa, että tämän vuoden huhtikuussa kauppakamarin myöntämiä alkuperätodistuksia myönnettiin Kiinaan yllättäen yli 40 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

”Meidän datamme mukaan Suomen vienti Kiinaan on supistumassa nopeasti”, Romakkaniemi sanoo.

”Ikävä sanoa, kuulostaa kovin pessimistiseltä, mutta melkein kaikki indikaattorit, mitä on, näyttävät tällä hetkellä huonoa.”

Romakkaniemen mukaan esimerkiksi toimintalogiikka talouden avoimuudesta on siirtynyt Kiinassa yhä syrjempään presidentti Xi Jinpingin kaudella.

”Viime vuosina presidentti Xin johdolla poliittinen ote on ajanut kaikesta yli.”

Nordean pääekonomisti Tuuli Koivun ja Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen pitävät Romakkaniemen kertomia huhtikuun lukuja yllättävinä ja myös huolestuttavina, ellei sitten kyse ole ohi menevästä notkahduksesta.

Koivun mukaan selvitysten perusteella yritykset eivät kuitenkaan kovin helpolla ole lähdössä Kiinasta, vaikka moni miettiikin uusiksi maahan liittyviä riskejä. Osasyy on Kiinan omassa toiminnassa.

”Kiinan talouspolitiikka on viimeiset puolitoista vuotta ollut hyvin ennalta-arvaamatonta ja säätely on tiukentunut”, Koivu sanoo.

Suomen Pankin Nuutilainen nostaa esiin sen, miten yritysten toimintaympäristö Kiinassa on muuttunut jo ennen koronaa, ja kansainvälisten yritysten kilpailu kiinalaisyrityksiä vastaan on vaikeutunut.

Katso kaikki Markkinaraati-lähetykset täältä.

LUE SEURAAVAKSI: