”Rinteen-Kulmunin punamulta otti paikkansa”, summaa keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen hallituksen budjettiriihen tulokset.

Punamulta eli sdp:n ja keskustan liitto on noussut näkyvästi keskustan puheisiin Katri Kulmunin noustua puolueen puheenjohtajaksi. Kulmuni itse korosti keskustan ja sdp:n yhteistyötä linjapuheessaan tehden samalla pesäeroa edeltäjänsä Juha Sipilän porvariskeskustan perintöön. LUE MYÖS: Katri Kulmuni teki pesäeron Juha Sipilään ja hakeutui asemiin Jussi Halla-ahoa vastaan

Keskustan puheissa budjettiriihen jälkeen ei nyt korostu valtiontalous, vaan heikompien puolella oleminen ja lapsiperheköyhyyteen puuttuminen vähäosaisten etuuksien nostoilla.

Kurvisen mukaan nyt tehtiin ”eheämmän Suomen” budjetti.

”Läpileikkaava linja on, että mahdollisimman moni saa töitä ja että kaikki suomalaiset ja koko maa pidetään oikeudenmukaisesti mukana. Budjettia voi nimittää työn ja oikeudenmukaisuuden budjetiksi”, hän muotoilee.

”Lapsiperheköyhyyteen puututaan nostamalla yksinhuoltaja- ja monilapsisten perheiden lapsilisiä. Opiskelevien vanhempien toimeentuloa helpotetaan. Pienimpiä vanhempain- ja sairauspäivärahoja nostetaan. Myös pienimpiä eläkkeitä korotetaan, koska moni tavallinen eläkeläinen on arjessaan tiukoilla.”

Hallituksen ensi vuoden budjettiesitys onkin elvyttävä: hallitusohjelman mukaiset pysyvät toimet lisäävät valtion menoja noin 1,1 miljardilla eurolla vuonna 2020. Ensi vuoden budjettiesityksen loppusumma, 57,6 miljardia euroa, on noin kaksi miljardia euroa suurempi kuin vuoden 2019 talousarvion loppusumma, ja alijäämä kasvaa 0,3 miljardilla 2,0 miljardiin.

Sen Kurvinen huomioi, että ”työllisyys mittaa aikanaan hallituksen onnistumisen”.

”Tavoitteesta 60 000 ihmisen työllistymisestä on pidettävä kiinni.”

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni arvioi budjettia puoluelehti Suomenmaan sivuilla. Hänen mukaansa Rinteen hallituksen ensimmäinen on ”perheiden, perusturvan, yrittäjyyden ja aluepolitiikan budjetti”.

”Minulle on ollut henkilökohtaisestikin tärkeää, että myös aluepolitiikka näkyy budjetissa. Suomi saa erilaistua, mutta eriarvoistua se ei saa”, Kulmuni kirjoittaa.

”Ilahtunut olen siitä, että vihdoin budjetissa toden teolla tunnistetaan niin sanottujen seutukaupunkien merkitys paitsi suomalaiselle teollisuudelle myös koko maan elinvoimaisuudelle. Yksi tällainen kaupunki on Savonlinna, joka on viime vuosina kokenut isoja menetyksiä. Nyt vahvistamme Savonlinnan tulevaisuuden näkymiä 150 uudella koulutuksen aloituspaikalla. Päätimme myös Parikkalan uuden kansainvälisen rajanylityspaikan avaamisesta.”

Kulmunin mukaan hallituksessa on viisi erilaista puoluetta, jotka eivät suinkaan ole kaikesta samaa mieltä.

”Meitä kuitenkin yhdistää päämäärä sellaisen Suomen rakentamisesta, jossa mahdollisimman monella on työtä, jossa jokainen suomalainen ja koko maa pidetään mukana ja jossa ihmisten arjessa on enemmän toivoa kuin epätoivoa. Tämä päämäärä on ohjannut myös budjetin tekoa”, hän toteaa.