Keskustan konkaripoliitikko Sirkka-Liisa Anttila syyttää vihreitä siitä, että puolue haluaa politiikallaan ”museoida luontomme”. Hän nostaa esimerkkinä esiin metsien hakkuita koskevan EU:n Lulucf-asetuksen, josta päästiin vaiherikkaan prosessin jälkeen sopuun viime vuoden lopulla.

Lulucf säätelee, miten hiilinielut ja metsien ja maankäytöstä aiheutuvat päästöt otetaan huomioon EU:n ilmastotavoitteissa vuoteen 2030 saakka. Merkittävin neuvottelukysymys koski metsien laskentaa, josta poliitikot meppejä myöten olivat erimielisiä. Sipilän hallitus oli metsäteollisuuden linjoilla ja lopulta EU:ssa saatiinkin läpi kompromissiesitys, johon vihreät puolestaan pettyivät.

Päätöksen mukaan kukin jäsenmaa asettaa sovittujen kriteerien pohjalta vertailutason hoidetulle metsämaalle kausille 2021–2025 ja 2026–2030. Kompromissipäätöksessä vertailutaso ei pohjaudu aikaisempaan metsien käytön intensiteettiin eli hakkuisiin suhteessa metsien kasvuun, vaan metsien hiilensidontakyvyn ylläpitoon ja vahvistamiseen pitkällä aikavälillä. EU:n komission ja jäsenmaiden asiantuntijat arvioivat vertailutasot vuoden 2019 aikana.

Alkuperäisessä europarlamentin ympäristövaliokunnan esityksessä metsien käytön intensiteetti ei olisi voinut nousta vertailuvuosista 2000–2012. Aikaväli oli Suomen metsäteollisuudelle epäedullinen, sillä tuolloin Suomen hakkuut olivat vähäisiä. Suomen hallitus aikoo kasvattaa hakkuita lähivuosina, joten kompromissipäätös tyydytti, mutta ympäristöjärjestöt vastustavat lisähakkuita kiivaasti.

Lue lisää: Suomen voitto? Neljä suomalaismeppiä vastusti Torvaldsin metsäkompromissia

Keskustan pitkäaikainen kansanedustaja Anttila näkee vihreiden tavoittelevan luonnon ”museoimista”, mikä hänen mukaansa on näkynyt erityisesti metsien hiilinielujen kohtelussa Lulucf-asetuksen keskusteluissa.

- Varsinais-Suomen vihreä kansanedustaja kansanedustaja Ville Niinistö ympäristöministerinä Durbanin ilmastokokouksessa meni ja myi Suomen metsien hiilinielujen laskentatavan niin, että niistä tulikin lähes päästölähteitä vaikka ne ovat tieteellisesti todistettuja hiiltä sitovia nieluja. Tämän virheen jollakin keinoilla korjaamiseksi on tehty pari vuotta työtä hartiavoimin ministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) toimesta, Anttila syyttää tiedotteessa.

Anttilan mielestä uusiutuvat luonnonvarat ovat ”tärkein tulevaisuutemmekin hyvinvoinnin perusta kun niitä viisaasti ja kestävästi hyödynnämme”.

-Museointi ei säilytä maaseutua eikä tuo hyötyä Suomen luonnonvaroista.

Anttila arvelee, että ensi kevään eduskuntavaalit käydään vahvasti aluekehitysvaaleina.

-Vientiteollisuutemme menestyminen nojaa suurelta osin suoraan maaseutumme rikkaiden luonnonvarojen jalostamiseen ja tuotteiden myyntiin. Luonnonvarojemme hoito ja kerääminen ja kuljetus vaatii asutun maaseudun ja toimivat tiet.

Myös Anttila viittaa monen puoluetoverinsa tavoin Ylen alkuviikon kyselyyn. Keskustalaiset ovat jo aiemmin iloinneet kyselystä, jonka mukaan 79 prosenttia suomalaisista katsoi, että valtion pitää turvata palvelut niin, että koko Suomi pysyy asuttuna.

-Jotta suomalaisten tahtotilaan vastataan, on tuettava asumista ja yrittämistä maaseudulla sekä luonnonvarojemme hyödyntämistä. Maaseutu voi säilyä vain kun sitä kehitetään viljellen, mutta varjellen. Pelkkä säilyttävä museointi ei maaseutua auta.

Kyselyä on myös arvosteltu laajasti ja se on käynnistänyt vilkkaan aluepoliittisen keskustelun, jossa varsin usein kaupungit ja maaseutu pyritään asettamaan vastakkain.

Lue myös:

Juhana Vartiainen näpäyttää kyselystä: ”Olisitko valmis maksamaan kaupungistumisen hidastamisesta?”

Nyt puhuu Suomen EU-voiton arkkitehti: ”Ei tarkoita sitä että villisti hakataan mitä metsiä tahansa”

Ylen kysely poiki huhun Matti Vanhasesta – Lakkauttiko todella ”aluepolitiikalle keskeisen” tilaston?

Keskusta riehaantui kyselystä – Kuntapäättäjä myrtyi: ”Sipilän hallitus on näivettänyt maaseutua”