Keskustan uuden puheenjohtajan Katri Kulmunin mielestä talouden vetoavun maailmalta puuttuessa tarvitaan enemmän kansallisia toimia Suomen talouskasvun vahvistamiseksi.

”Se vaatii yritteliäisyyttä, paikallista sopimista, viennin edistämistä ja kansainvälisyyttä, että meidän firmat kasvaisivat”, Kulmuni sanoi politiikan toimittajien lounastilaisuudessa.

Sitten kevään hallitusneuvottelujen epävarmuus maailmantaloudessa on kasvanut selvästi ja kasvuennusteita on vedetty alaspäin.

”Kansalliset toimet ovat aivan keskeisiä silloin kun tiedetään, että maailmalta ei vetoapua tule”, Kulmuni sanoi.

Elvyttävämmästä politiikasta kysyttäessä Kulmuni vastasi, että talouden pitää pysyä tasapainossa.

”Jos teemme pelkästään panostukset, mutta emme huolehdi kasvun eväistä, silloin ei talous millään mittarilla pysy tasapainossa. On hirveän tärkeää, että pidetään keväällä sovitusta kiinni, mitä on hallitusohjelmaneuvotteluissa tehty” Kulmuni sanoi.

Elinkeinoministeri Kulmuni valittiin viikonloppuna keskustan uudeksi puheenjohtajaksi. Ainakaan toistaiseksi ei salkkukierrätyksistä kerrottu. Kulmuni ryhtyi keskustan ministeriryhmän puheenjohtajaksi ja Keskustan ministerit jatkavat nykyisissä tehtävissään.

Keskustan uuden puheenjohtajan ensimmäisiä tulikokeita on viikon päästä oleva hallituksen budjettiriihi.

Hallituksen talouspolitiikka nojaa 75 prosentin työllisyysastetavoitteeseen.

”Budjettiriihestä täytyy tulla ulos työllisyystoimenpiteitä, jotka auttavat meitä ja odotan sieltä työmarkkinajärjestöiltä toimenpiteitä. Ensimmäisen vuoden aikana tosiaan täytyisi saada 30 000 työllistä enemmän, jotta talouden tasapaino pysyy”, Kulmuni sanoi.

Kulmunin mukaan olisi tärkeää, että työntarjontaa voitaisiin lisätä. Kulmuni nosti esiin kohtaanto-ongelman ja huomautti, että osassa maata kärsitään huutavasta työvoimapulasta ja osassa maata on edelleen aika korkeaa työttömyyttä.

”Kyllähän tähän tarvitaan toimia ja niitä varmasti ensi viikolla budjettiriihestä ulos myös tulee”, Kulmuni sanoi.

Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen huomautti viime viikolla, että putkessa tähän mennessä olevien hallituksen toimien kokonaisvaikutus työllisyyteen on miinusmerkkinen. Hän viittasi lausunnoilla oleviin tai jo olleisiin luonnoksiin esimerkiksi aktiivimallin purusta ja työttömyysturvan korotuksesta.

Kulmunin mukaan siitä pidetään kiinni, että korvaavista työllisyystoimista pitää sopia ennen kuin hallitus antaa esityksen aktiivimallin purkamisesta.

Yritystukileikkaus pöydällä budjettiriihessä

Yksi budjettiriihessä tikun nokassa olevista asioista on yritystukien leikkaus. Hallitusohjelmassa on sovittu, että työryhmä laatii ehdotuksen yritystukien 100 miljoonan euron leikkauksesta vuoden 2023 tasolla syksyn budjettiriiheen mennessä. Tämä valtiosihteerityöryhmä asetettiin elokuussa.

Kulmuni oli maanantaina yritystuista niukkasanainen.

”Hallitusohjelmassa on totta tosiaan kirjaus, että yritystuista säästetään 100 miljoonaa ja sen kaltaista valmistelua on budjettiriiheen tehty”, Kulmuni kommentoi

Hallitusohjelmassa on kirjattu, että mikäli vähennyksistä ei päästä yksimielisyyteen, alennetaan kaikkia yritystukia niiden kustannusten suhteessa.