Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio (sd) katsoo, että sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudistus eli sote-uudistus pitäisi toteuttaa kuntalähtöisesti. Tainio on sdp:n entinen kansanedustaja.

”Mielestäni tuleva hallitus tekisi viisaasti, jos tukisi nyt hyvin käynnistynyttä kuntalähtöistä uudistusta”, Tainio kirjoittaa Kuntaliiton blogissaan.

Samalla hän ehdottaa, että sdp:n vaalivaatimus tuhannesta uudesta lääkäristä tai hoitajasta voitaisiin nopeimmin toteuttaa palvelusetelillä. LUE MYÖS: Sdp julkaisi sote-mallinsa: 1000 lääkäriä tai hoitajaa lisää – ”Valinnanvapautta voidaan lisätä”

”Me kuitenkin tiedämme, ettei tuhatta lääkäriä ole heti palkattavaksi terveyskeskuksiin, mutta lääkärityöpanosta voidaan lisätä ensi vaiheessa esimerkiksi palvelusetelillä tai aikaisempien omalääkärikokeilujen opeilla. Rahaakin tähän löytyy, sillä edellisen hallituksen valinnanvapauspilotteihin budjetoidut miljoonat odottavat uutta käyttökohdetta”, Tainio toteaa.

Sote-uudistus ei valmistunut viime eduskuntakaudella. Antti Rinteen vetämissä hallitusneuvotteluissa uudistus on jälleen esillä ja sille on varattu oma neuvotteluryhmä.

Keskusta linjasi jo aiemmin kynnyskysymyksenään Antti Rinteelle, että ”sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut turvataan 18 maakunnan pohjalta”, ja että ”uudistuksessa maakunnista tehdään monialaisia”.

Sdp on aiemmin kuntavaaleissa 2017 ja nyt kevään eduskuntavaaleissa esittänyt erityistä ”sote-kuntamallia”, mikä rakentuisi 18 ”sote-kunnan” varaan. Sote-kunnat olisivat itsehallinnollisia alueita, joiden päätehtävänä olisi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen. Sote-kuntien lukumäärä olisi sama kuin Juha Sipilän (kesk) hallituksen ajamassa maakuntamallissa.

Tainio kirjoittaa blogissaan, että monet kunnat ovat päätyneet muodostamaan nyt ”maakunnallisia sote-kuntayhtymiä” ilman erillistä hallintouudistusta.

”Nykyisten seitsemän sote-maakunnan lisäksi samaan ratkaisuun ovat päätymässä suurin osa maakunnista. Näyttääkin siltä, että 90% suomalaisista asuu parin vuoden päästä sote-kuntayhtymien alueella”, Tainio toteaa.

”Meillä on jo kokemusta hyvin toimivista maakunnallisista sote-kuntayhtymistä, kuten Eksotesta ja Siun sotesta . Niiden edut ovat kiistattomia. Koska kunnat ovat perustaneet ne vapaaehtoisesti, ne ovat perustuslain mukaisia. Usein lausuttu väite, että kuntayhtymät ovat perustuslain vastaisia, ei pidä paikkaansa!”

Tainio vinkkaa Säätytalon neuvottelijoille myös Kuntaliiton koordinoimasta ARTTU2-tutkimusohjelmasta kunnissa toteutettujen uudistusten vaikutuksista. Sen loppuraportista Tainio nostaa esiin, että ”suuri rakenteellinen uudistus ei onnistu yhdessä hallituskaudessa, yksi sote-malli ei sovi koko maahan ja esiin nousseet perustuslailliset ongelmat kannattaa huomioida”.

”Etukäteen määritelty hallintomalli ja aikataulu ovat myrkkyä onnistumiselle. Jos hyvän valmistelun jälkeen päädytään esimerkiksi itsehallintoalueeseen, niin siirtyminen toimivasta kuntayhtymästä siihen ei ole iso askel. Tämän hetkisessä tilanteessa on suurta viisautta hyödyntää kunnissa oleva innostus ja asiantuntemus ja tukea sitä”, Tainio kirjoittaa.

Sdp:ssä Tainion lisäksi sote-kriitikkona tunnetuksi tullut HUS:n entinen toimitusjohtaja, nykyinen kansanedustaja Aki Lindén väläytti Uuden Suomen haastattelussa, että uusi hallitus voisi antaa ”vuoden ajan aikaa kuntien valmistelulle tapahtua”.

”Varsinkin jos esimerkiksi joku suuri maakunta kuten Pirkanmaa lähtisi ihan selvästi tällaiseen oma-aloitteiseen valmisteluun, tekemään samanlaista mallia kuin Eksote tai Siun sote, niin sehän olisi merkittävä askel”, Lindén totesi.

LUE MYÖS: Sdp:n Aki Lindén väläyttää uutta sote-ratkaisua: Kokoomuksen mallille sittenkin sauma? – ”Kunnille vuosi aikaa”

Näin näyttää nyt toteutuvan, kun Pirkanmaan kuntajohtajat esittivät perjantaina, ”että Pirkanmaan kunnat käynnistäisivät yhteisen sote-uudistuksen valmistelutyön”.

Tainio oli sdp:n ääniharava Pirkanmaalla kevään 2011 eduskuntavaaleissa, mutta jäi rannalle seuraavissa, kevään 2015 vaaleissa.