Kiinteistövero ei vaikuta asumisen hintaan, oikaisee liberaalipuolueen puoluesihteeri Tuomas Tiainen blogissaan usein kohtaamansa virheellisen väitteen. Finanssineuvoksen mukaan Tiainen on oikeassa.

Tiainen huomauttaa, ettei kiinteistövero vaikuta asumisten kysyntään tai tarjontaan, eikä oikein toteutettuna näin myöskään vaikuta vuokratasoon tai asumisen hintaan.

– Kahdesta muuten samanlaisesta asunnosta, joista toiseen kohdistuu vuosittain esimerkiksi tuhannen euron vero, ollaan valmiita maksamaan juuri veron aiheuttaman tulovirran vähentymisen arvon verran vähemmän. Kiinteistövero siis laskee asuntojen hintoja, Tiainen kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

Valtiovarainministeriön vero-osaston finanssineuvos Elina Pylkkänen vahvistaa Tiaisen analyysin oikeaksi. Hänen mukaansa kiinteistöveron korotus kohdistuu kiinteistöjen omistajiin siten, että kiinteistöjen hinnat alenevat ja ylläpitokustannus nousee. Näin maksurasitus siirtyy kiinteistön hankinnasta omistamiseen. Kustannukset säilyvät siis samana, kun lasketaan koko omistamisen kaari.

–Eli kiinteistön hankinta on edullisempaa, mutta omistamisen juokseva kustannus kasvaa ja maksut jaksottuvat eri tavalla, Pylkkänen tarkentaa Uudelle Suomelle.

Hän huomauttaa, että kiinteistön verotusarvo määräytyy kokonaan kiinteistön ominaisuuksien perusteella – ei esimerkiksi omistajan tulojen tai varallisuuden perusteella.

–Tämän vuoksi on tärkeää, että verotusarvot päivitetään vuosittain siten, että verotusarvot vastaavat suhteellisia hintaeroja markkinoilla. Varakkaat ja hyvätuloiset omistavat yleensä kalliimpia kiinteistöjä.

Lue myös: Tutkija kumoaa sitkeän käsityksen: Kiinteistövero ei nosta vuokria

Pylkkäsen mukaan arvonmääritys on tärkeä tehdä mahdollisimman objektiivisesti ja perustaa vapailla markkinoilla toteutuneisiin kauppahintoihin.

Tiainen harmittelee blogissaan, että nykyinen kiinteistövero kohdistuu sekä tontin että rakennusten arvoon. Hänen mielestään kannustinten parantamiseksi olisi syytä luopua rakennusten arvon verottamisesta kokonaan ja verottaa ainoastaan maapohjan arvoa.

Pylkkäsen mukaan tämä ei ole mahdollista, vaikka Tiainen onkin osin oikeassa. Rakennusten kiinteistövero on vääristävä vero, koska verotusarvo riippuu rakennuksen ominaisuuksista, mihin omistaja voi itse vaikuttaa rakentamalla vähemmän ja pienempiä rakennuksia.

–Rakennusten kiinteistöverosta ei kuitenkaan voida luopua, koska useimmat kunnat saavat 90 prosenttia kiinteistöverotuloistaan nimenomaan rakennusten verosta, ja vain 10 prosenttia maapohjaan kohdistuvasta verosta. Vain suurimmat kaupungit saavat noin puolet kiinteistöverokertymästään maapohjan verosta, Pylkkänen sanoo Uudelle Suomelle.

Pylkkänen huomauttaa, että nykytilanteessa myös muuttotappiokunnat saavat kerättyä kiinteistöveronsa, koska rakennusten arvo ei määräydy markkinahinnan mukaan, vaan pelkästään rakentamiskustannusten perusteella. Hän muistuttaa, että hyödynnettävän maapohjan tarjonta ja kysyntä on otettava huomioon.

–Meillä on harvaan asuttu maa ja vain joitakin kasvukeskuksia. Rakennusten kiinteistöverosta luopuminen edellyttäisi, että meillä olisi suurin piirtein koko Suomi täysin asuttu ja täydelliset asuntomarkkinat. Muuttotappiokunnat jäisivät kokonaan ilman kiinteistöverotuloja, jos rakennusten veroa ei olisi, koska maapohjan hinta alkaa muuttotappiokunnissa aleta ja sitten ainoastaan rakennuksesta saadaan verotuloa, hän selventää.