Suomeen ei ole tulossa Itä-Euroopan maissa yleistynyttä tasaveroa vielä pitkään aikaan, uskoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila. Mattila puhui tasaveromallin tulevaisuudesta perjantaina WSOY Pron järjestämässä Verodebatti 2008 –seminaarissa Helsingissä.

-Meille ei tule tasaveroa. Ei ainakaan lähitulevaisuudessa, ehkä sitten vasta parin sukupolven jälkeen, Mattila sanoi puheenvuorossaan veroasiantuntijoille järjestetyn keskustelutilaisuuden aluksi.

Tuloverotuksesta puhuttaessa tasaverolla tarkoitetaan mallia, jossa kaikille verottoman tulo-osuuden ylittävää tuloa verotetaan kiinteällä veroprosentilla.

Mattilan mukaan tasaveromallille on olemassa vain yksi selkeä este: kuntien oikeus verotukseen Suomen perustuslain nojalla. Mattilan mielestä valtion tasaveron idea häviää täysin, mikäli kunnat kuitenkin pistäisivät ihmisten verot eri tasolle.

-Ei voida ajatella, että tasavero olisi Kauniaisissa viisi prosenttia alempi, kuin Karkkilassa.

-Ideahan on sama, kuin että tehtäisiin tasavero, mutta suurituloisille vähän suurempi, Mattila vitsaili.

Tasaveron ja kunnallisveron yhdistäminen voitaisiin ratkaista kahdella tavalla, mutta molemmissa on ongelmia. Jos kunnat eivät enää saisi päättää kunnallisveronsa suuruutta, kunnat eivät enää kilpailisi veroprosenteillaan, mikä poistaisi yhden rajoituksen kuntien menojen kasvulle.

Olisi myös mahdollista, että kunnat päättäisivät edelleen veroprosenttinsa suuruuden ja saisivat tasaveron tuotosta päältä oman veroprosenttinsa mukaisen osuuden. Tässä ongelmaksi muodostuu se, että nostamalla kunnallisveroprosenttiaan kunnat saisivat pistettyä menojaan valtion maksettaviksi.

Kunnallisverotuksen ja valtiollisen tasaveron yhdistelmässä häviäisi yksi tasaverotuksen kannattajien käyttämä pääperuste verotuksen yksinkertaistamisesta.

Verotuksen yksinkertaistamisen lisäksi tasaverojärjestelmää voi KKK:n mukaan perustella siksi, että se on korkeiden marginaaliverojen puuttumisen takia kannustavampi kuin progressiivinen systeemi. Lisäksi Suomesta saattaisi tulla houkuttelevampi paikka hyvin koulutetulle työvoimalle.

Ei voida suoraan sanoa, miten yksittäisen henkilön verotus muuttuisi tasaveromallissa. Kaikki riippuu siitä, kuinka suureksi täysin verottamatta jäävä osuus tuloista sovittaisiin.

-Todennäköisiä voittajia olisivat pienituloiset – etenkin ne, joilla on pienet pääomatulot – suurituloiset ja eläkeläiset, Mattila ennustaa.

Keskituloisilla verotus ei kevenisi oleellisesti, mutta heidän marginaaliveronsa tippuisi roimasti.

-Jos tasavero olisi 36 prosentin tasoa, esimerkiksi 34 000 euroa vuodessa tienaavalta marginaalivero tippuisi yhdeksän prosenttia. Tämä olisi kannustava elementti hankkia lisätuloja.

Suomessa viime vuosien tunnetuin ehdotus tasaverosysteemille on EVA:n ekonomistin Martti Nybergin malli vuodelta 2006. Siinä kaikki saisivat tienata verottomasti 7000 euroa, minkä jälkeen kaikilta menisi 29 prosenttia veroa. Pääomatulot olisivat verovapaita.

Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa lasketussa mallissa perusvähennys oli 6 000 euroa ja marginaalivero 33 prosenttia ilman sosiaaliturvamaksuja. Malli koski vain ansiotuloja pääomatulojen verotuksen säilyessä entisellään.

Suomessa progressiivista verotusta sovelletaan vain ansiotuloihin ja vain valtionverotuksessa. Progressiivista verotusta perustellaan yleensä sillä, että saman rahamäärän ottaminen suuremmista tuloista ei ole yhtä suuri uhraus, kuin summan ottaminen pienemmästä tulosta. Näin siitä huolimatta, vaikka tasaveromallissakin suurituloinen maksaa veroja enemmän.

Keskuskauppakamari ihmettelee sitä, miksi juuri tuloverotusta käytetään tulonjaon tasaamiseen. Vuoden 2006 verotilastojen mukaan Suomen väestöstä noin prosentti on suurituloisia (tulot yli 100 000€). Kaikista pääomatuloista heille kertyi 46 prosenttia, mutta tuloista vain viisi prosenttia.