Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden neuvotteluissa isoista asioista ei ole vielä tulosta saatu. Esimerkiksi sopimuskauden mahdollisesta pituudesta ei ole mitään konkreettisemmin linjattu.

”Kovin pitkälle emme ole päässeet”, Aalto sanoo.

Teknologiateollisuudessa sopimukset umpeutuvat lokakuun lopussa lukuun ottamatta suunnittelu- ja konsulttialan toimihenkilöiden työehtosopimusta, joka päättyy marraskuun lopussa.

Väännön kilpailukykysopimuksen myötä tulleiden kiky-tuntien jatkosta on ennakoitu olevan työmarkkinakierroksen vaikeimpia kysymyksiä.

Aallon mukaan Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden neuvotteluissa juuri työaikakysymys eli kiky-tunnit hiertävät edelleen.

”Sitten vasta päästään muihin asioihin, kun se on ratkaistu”, Aalto sanoo.

Teollisuusliiton lähtökohta on ollut, että kun kiky-tunnit tulivat ilman kustannusvaikutusta, niiden pitää myös lähteä ilman kustannusvaikutusta.

Eri aloilla kiky-tunneista on sovittu hyvin eri tavoin. Joillakin aloilla tunnit ovat työehtosopimuksissa, joillakin allekirjoituspöytäkirjoin sovittuna ja joillakin aloilla niistä ei ole sovittu mitään.

Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto sopivat kiky-tunneista allekirjoituspöytäkirjalla, jonka Teollisuusliitto on irtisanonut tämän vuoden loppuun. Aallon mukaan aihioita kompromissin löytymiseen asiassa on heikosti.

”Tämän vuoden lopun jälkeen ei ole olemassa enää mitään allekirjoituspöytäkirjaa työajan osalta. Kun meidän asento on tämä, niin siitä ei oikein mitään kompromisseja rakennella”, Aalto sanoo.

Aallon mukaan siitä ei ole käyty ollenkaan keskustelua, että pidempi työaika korvattaisiin rahalla.

Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden neuvotteluista on odotettu päänavausta työmarkkinakierrokselle ja myös askelmerkkejä ratkaisuihin kiky-tunneista.

Aallon mukaan he keskittyvät tekemään neuvotteluratkaisua omissa neuvotteluissaan. Aalto muistuttaa, että työnantajajärjestöille on tarjottu keskitetyn ratkaisun mahdollisuutta työaikakysymyksestä.

”Teknologiateollisuus on kieltäytynyt neuvottelemasta minkäänlaista keskitettyä ratkaisua työaikaan liittyviin kysymyksiin, edes minään erillisenä asiana. Tämä tietenkin johtaa siihen, että asiat tapellaan jokaisessa pöydässä erikseen kukin halujensa ja kykyjensä mukaan”, Aalto sanoo.

Mikä vaikutus kiky-tunti ratkaisulla on kustannusvaikutuksiin tai palkankorotuksiin on Aallon mukaan jokaisessa pöydässä erikseen katsottava asia.

Aallon mukaan heidän tavoitteena on saada teknologiateollisuudessa neuvottelutulos tämän kuun loppuun mennessä työehtosopimuksen ollessa voimassa.

”On sitten eri asia, onnistuuko se”, Aalto sanoo.

Teknologiateollisuus julkisti eilen tuoreen tilauskanta- ja henkilöstötiedustelun, jonka mukaan maailmantalouden epävarmuus ja kysynnän heikkeneminen näkyvät yhä selvemmin suomalaisessa teknologiateollisuudessa.

Aallon mukaan suhdannekäänne on ollut tiedossa, mutta hän huomauttaa useiden suomalaisten pörssiyhtiöt tekevän vahvaa tulosta.

”Sekä Kone että Neste kertoivat erittäin hyvistä tuloksista”, Aalto sanoo.

”Hidastuvasta markkinasta kertoo myös tarjouspyyntöjen jyrkkä supistuminen”

Teknologiateollisuuden mukaan lähes kaksi kolmasosaa alan teollisuusyrityksistä kertoo, että ne ovat saaneet loppukesän ja alkusyksyn aikana vähemmän tilauksia kuin edellisellä kvartaalilla.

Teknologiateollisuuden uusien tilausten arvo kokonaisuudessaan kasvoi kuitenkin yhä kahdeksan prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta kasvu selittyy Teknologiateollisuuden mukaan pienellä määrällä suurehkoja tilauksia.

Teknologiateollisuuden mukaan hidastuvasta markkinasta kertoo myös tarjouspyyntöjen jyrkkä supistuminen. Tarjouspyyntöjä mittaava saldoluku on ollut tämänhetkistä lukemaa heikompi vain yhden kerran kymmenen viime vuoden aikana, eurokriisin vuosina yhden kvartaalin ajan.

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtajan Minna Helteen mukaan heikkenevä suhdannetilanne ei tule yllätyksenä meneillään oleviin työmarkkinaneuvotteluihin. Helle sanoo, että kustannuskilpailukyvyn parantaminen on Teknologiateollisuuden keskeisin tavoite.

Helteen mielestä etenkään nyt synkkenevän talousnäkymän keskellä ei kannata päätyä työajan lyhentämiseen.

Teknologiateollisuuden tiedotteessa nostettiin esiin, että jos kilpailukykysopimuksessa sovittu työajan pidennys poistuisi, pitäisi vastaavasti tinkiä palkankorotuksista. Tällaisella ratkaisulla olisi kielteinen vaikutus palkansaajien ostovoiman kehitykseen.

”Meille kustannuskilpailukyvyn paraneminen on ykköstavoite ja työaikakysymykset ovat erittäin tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Olemme halunneet tuolla kommentilla myös avata sitä, mikä merkitys työajalla on myöskin palkkaratkaisuun. Ottaen huomioon, että palkansaajat kuitenkin lähtevät siitä, että työajan pidennys pitäisi poistaa ”, Helle sanoi tiedotustilaisuudessa.

Teknologiateollisuuden mukaan työajan pidennyksen kustannusvaikutus on teknologiateollisuudessa laskennallisesti 1,4 prosenttia.