Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus teki maanantaina päätöksen, jonka mukaan työntekijän työsopimukseen kirjattua työaikaa ei voida pidentää kiky-sopimuksen nojalla. Työtuomioistuin on kuitenkin antanut samankaltaista kannetta käsittelevälle Varsinais-Suomen käräjäoikeudelle päinvastaisen lausunnon. Varsinais-Suomen käräjäoikeus ei ole vielä antanut omaa päätöstään asiassa.

Turun yliopiston työoikeuden emeritusprofessorin Seppo Koskisen mukaan ei ole poikkeuksellista, että yleinen tuomioistuin ja työtuomioistuin tulevat samassa asiassa keskenään erilaiseen lopputulokseen. Tämä johtuu siitä, että työtuomioistuin ratkaisee työehtosopimuslain tulkinnan, kun taas yleinen tuomioistuin tulkitsee työsopimuslakia. Kyse on siis kahdesta eri laista.

”Tässä tapauksessa työtuomioistuimen antama lausunto on käräjäoikeuden apulausunto. Käräjäoikeus ratkaisee asian itsenäisesti aivan toisen lain perusteella kuin työtuomioistuin.”

LUE LISÄÄ:

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa käsitelty kanne ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuden käsittelyssä oleva kanne ovat keskenään hyvin samankaltaisia. Molemmissa työntekijän työsopimukseen on kirjattu tietty viikkotuntiaika. Niin sanotuissa yksilötasoisissa sopimuksissa eli työsopimuksissa ei ole viittausta työehtosopimukseen työajan osalta.

Yleisissä tuomioistuimissa perinteisesti noudatetun edullisemmuussäännön mukaan työehtosopimuksella ei voida heikentää työsopimuksessa sovittuja ehtoja. Tämä tarkoittaisi, että työsopimukseen merkittyä viikkotuntimäärää ei voi kasvattaa kiky-sopimuksella.

Esimerkiksi lyhennetty kesätyöaika poistettiin laman yhteydessä vuonna 1994 työehtosopimuksella. Koskisen mukaan osa työntekijöistä oli tuolloin sopinut kesätyöajasta työsopimuksissaan viittaamatta työehtosopimukseen. Yleiset tuomioistuimet päättivät tuolloin, että työntekijän kannalta edullisempi vaihtoehto on lainmukainen, eli kesätyöaika sitoi edelleen työnantajaa.

”Jos yleiset tuomioistuimet päättäisivät kiky-tuntien tapauksessa toisin, se menisi vastoin yleisten tuomioistuinten työsopimusta koskevan lain aikaisempaa tulkintakäytäntöä.”

Työtuomioistuin on katsonut, että työehtosopimuksella on mahdollista tietyin edellytyksin puuttua työsopimuksessa sovittuihin ehtoihin. Tämä työehtosopimuslakiin ja vain työtuomioistuimessa vaikuttava tulkinta edellyttäisi Koskisen mukaan kuitenkin sitä, että asia kävisi selvästi ilmi työehtosopimuksesta. Tämän lisäksi oikeusriita tulisi käydä työtuomioistuimessa.

”Kun kiky-tunneista on sovittu, työehtosopimukseen ei ole kirjattu, että se syrjäyttäisi edullisemmuussäännön. Jälkeenpäin on vain ilmoitettu, että osapuolilla oli tällainen tarkoitus.”

Koskinen pitää todennäköisenä, että Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden antama päätös säilyy myös hovioikeudessa.

Työsopimukseen perustuvien kanteiden kanneaika on viisi vuotta. Kilpailukykysopimus astui voimaan vuonna 2017. Ammattiliitoilla on siis ainakin vuoden 2021 loppuun asti aikaa nostaa kanteita vastaavassa asemassa olevien jäsentensä puolesta. Jos kanne perustetaan työaikalakiin ja sillä haetaan esimerkiksi ylityösaatavia, kanneaika päättyy vuoden 2019 lopussa.

LUE MYÖS: