Eläkkeensaajien keskusliitto puuttuu Suomessa ryöpsähtäneeseen eläkepoliittiseen keskusteluun. Liitto puolustaa eläkkeitä leikkauspuheita vastaan.

Nuorisojärjestöjen halu kajota eläkkeisiin nousi näkyvästi esiin Ylen pääuutisissa viime perjantaina. Vihreät nuoret haluaisi leikata työeläkkeitä ja samaa on väläytetty myös keskustanuorten riveistä. Ylen mukaan myös demarinuoret olisivat valmiita selvittämään eläkkeiden leikkauksia.

Eläkekapinallisena tunnettu sdp:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen hämmästeli ulostuloja keskiviikkona. Hän ihmetteli, haluavatko vihreät nuoret jyrkentää eläkkeensaajien köyhtymistä, jotta heille itselleen olisi enemmän rahaa jaossa.

”Vihreät nuoret ottaisivat eläkeläisten rahat omaan pussiinsa”, Kiljunen otsikoi Puheenvuoron bloginsa.

”Mikä suomalaisiin nuorisojärjestöihin on mennyt? Silmää räpäyttämättä esiinnytään häkellyttävän kylmästi, eivätkä faktatkaan ole hallinnassa.”

LUE LISÄÄ: Eläkekapinallinen Kimmo Kiljunen pöyristyi ”häkellyttävän kylmistä” ulostuloista: ”Vihreät nuoret ottaisivat eläkeläisten rahat omaan pussiinsa”

Eläkkeensaajien keskusliiton (EKL) mielestä keinoja vahvistaa nuorten luottamusta Suomen eläkejärjestelemään tulee etsiä muualta kuin leikkaamalla jo maksussa olevia eläkkeitä.

”On myös nuorten etu, että he voivat olla varmoja siitä, ettei heidän keräämiään eläkkeitä leikata tulevaisuudessa”, sanoo EKL:n puheenjohtaja Simo Paassilta tiedotteessa.

EKL huomauttaa, että Suomen työeläkejärjestelmä on yksi maailman parhaista, eikä sen rahoitus ole tällä hetkellä kriisissä, vaan rahastointiaste on moneen muuhun maahan verrattuna suuri. Monissa muissa Euroopan maissa niin sanottuja puskurirahastoja on luotu vasta 1990-luvulla, joten lakisääteiset eläkevarat ovat Suomeen verrattuna suhteellisesti pienempiä.

Työeläkkeet rahoitetaan pääsääntöisesti työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä maksuilla. Eläketurvakeskus totesi maaliskuussa, että työeläkemaksu voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti. Pitkällä aikavälillä syntyvyyden lasku aiheuttaa kuitenkin voimakkaan korotuspaineen, johon on keskuksen mukaan syytä varautua hyvissä ajoin.

Vihreiden nuorten puheenjohtaja Amanda Pasanen vaati Ylen haastattelussa, että perustuslain tulkinta eläkkeistä pitäisi katsoa uudelleen ja nähdä eläkkeet pikemminkin sosiaaliturvana kuin omaisuutena tai palkan jatkeena. EKL toteaa tiedottessaan, että ”maksussa olevien eläkkeiden perustuslaillinen suoja on ehdottomasti säilytettävä”.

Mediaanieläke oli Suomessa EKL:n mukaan viime vuoden lopussa bruttona 1 459 euroa kuukaudessa. Puolet sai eläkettä sitä vähemmän ja lähes 40 prosentilla eläke jäi alle 1 250 euroon kuukaudessa. Joukosta kaksi kolmesta on naisia.

EKL muistuttaa, että Suomen kansaneläkkeensaajia koskettivat enemmän tai vähemmän Juha Sipilän (kesk) hallituksen viime kaudella tekemät leikkaukset ja jäädytykset.

”Paljon sairastaviin iskivät vielä muun muassa sosiaali- ja terveysturvan asiakasmaksujen järkyttävät korotukset.”

Sosioekonomisista ryhmistä lukumääräisesti eniten Suomessa on EKL:n mukaan pienituloisia eläkkeensaajia, 194 000 henkilöä ja vuoden aikana pienituloisten eläkkeensaajien määrä nousi peräti 20 000 hengellä.

EKL viittaa Eläketurvakeskuksen viime kesän kyselytutkimukseen, joka kymmenes eläkeläinen kokee vakavia toimeentulovaikeuksia ja puolet kokee tavanomaisten menojen kattamisessa jonkin asteisia vaikeuksia. Kolmasosa eläkeläisistä kertoi, ettei heille jää rahaa välttämättömien menojen jälkeen.

”Edellä mainitun suuruiset eläkkeet menevät täysin kulutukseen ja niistä leikkaaminen olisi edesvastuutonta. Leikkaamiset jouduttaisiin kompensoimaan nostamalla eläkkeensaajien saamia tukia sekä keventämällä verotusta.”

Eläketurvakeskuksen tuoreesta tutkimuksesta puolestaan käy ilmi, että 55–85-vuotiaat eläkkeensaajat vastaanottavat lapsiltaan antamaansa harvemmin apua ja yleensä vain käytännön asioissa, kun eläkeäliset tarjoavat yleisemmin taloudellista apua lapsilleen. Eläkeläiset auttavat lapsiaan usein myös lastenlasten hoidossa ja kuljetuksissa.

”Ikääntyneet siis kantavat huolta nuoremmista sukupolvista ja antavat tutkitusti oman panoksensa heidän elämänsä parantamiseksi. Rakennetaan maatamme toinen toistaan tukien ja kannustaen, ei repien ja riidellen. Pidetään yhdessä huolta siitä, että silta yli sukupolvien kantaa nyt ja tulevaisuudessa.”