Suomen ”ongelma numero yksi” on matala työllisyysaste ja korkea työttömyysaste. Se on myös jarru Suomen talouskasvulle, kuvaa OECD:n apulaispääsihteeri, entinen pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.).

–Läntisen naapurin esimerkki valaisee hyvin asian merkitystä. Jos työllisyysaste Suomessa nousisi Ruotsin tasolle, vajaaseen 77 prosenttiin, bruttokansantuote kasvaisi vajaat viisi prosenttia, Kiviniemi hahmottaa.

Keskiviikkona julkaistussa maaraportissa OECD puuttuu erityisesti Suomen sosiaaliturvajärjestelmään ja verotukseen. Se suosittaa, että eri sosiaalietuuksia niputettaisiin uudeksi ”yleisturvaksi”, jonka määrä laskisi asteittain työtulojen kasvaessa.

Suomen verotus taas voisi Kiviniemen mukaan palvella talouskasvua nykyistä paremmin.

–Työn verotusta voisi edelleen keventää työllisyyden vahvistamiseksi. Valtio voisi kompensoida veromenetyksiään rajaamalla alennettujen arvonlisäverokantojen piirissä olevien tavaroiden ja palveluiden määrää sekä korottamalla kiinteistöveroa ja ympäristölle haitallisia veroja. Ympäristölle haitalliset tuet tulisi lakkauttaa asteittain, Kiviniemi sanoo.

Työn verotuksen keventämisen ohella OECD kiinnittää huomiota Suomen maaraportissa pääomatulojen ja ansiotulojen verottamisen eroavaisuuksiin. Verokantoja tulisi lähentää ja Kiviniemi korostaa, että näin käy jo, kun palkkaverotusta kevennetään.

–Suunnan pitäisi olla sellainen, että poistuisi kannustin muuttaa tulolajia, OECD:n apulaispääsihteeri linjaa.

Kahden vuoden välein julkaistavan raportin politiikkasuositukset muuttuvat myös käytännöksi. Yhteyttä vahvistaa se, että Suomen valtiovarainministeriö osallistuu raportissa tarkasteltavien aiheiden valintaan. Esimerkiksi kaksi vuotta sitten OECD linjasi, että Suomen työttömyysturvaa tulisi kehittää aktivoimaan työttömiä työnhakuun. Kiviniemi myöntääkin, että jos tänä vuonna voimaan astunutta aktiivimallia ei olisi säädetty siitä ”oltaisiin ilman muuta sanottu”.

–Kyllä me pidämme kiinni näistä suosituksista. Aktiivimallin osalta kaikki tutkimustieto tukee sitä, miten se on rakennettu, hän lisää.

Kiviniemi uskookin, että raportin aiheet nousevat esiin kevään 2019 eduskuntavaalien jälkeen käytävissä hallitusneuvotteluissa. Gallupien suurimman puolueen kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kommentoi Uudelle Suomelle, että raportti sopisi hänestä hyvin uuden hallitusohjelman rungoksi.