Sosiaalipolitiikan asiantuntijoiden raju hyökkäys kotihoidon tukea vastaan on ihmetyttänyt tänään suomalaisia. Tukijärjestelmää muiden tutkijoiden tavoin kritisoinut Kelan erikoistutkija Anita Haataja selventää Uudelle Suomelle, että ainakaan hän ei ensisijaisesti leikkaisi kotihoidon tukea vaan pidentäisi vanhempainrahakautta. Tämä vähentäisi kotihoidon tuen tarvetta.

–Pidentämällä vanhempainraha-aikaa kotihoidon tuki lyhenisi alkupäästä. Tämä vahvistaisi kuvaa, että lastenhoito on molempien vanhempien oikeus ja mahdollisuus, sanoo Haataja.

–Kotihoidontuelle ei ole koskaan asetettu tavoitetta edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, kuten vanhempainvapaalle.

Haatajan mielestä on epäoikeudenmukaista naisia kohtaan, että he säästävät kunnan rahoja työelämästä syrjäytymisen hinnalla.

Äitiys- ja vanhempainrahakausi kestää Suomessa lapsen syntymän jälkeen vain yhdeksän kuukautta. Jos vanhemmat tämän jälkeen haluavat hoitaa lastaan kotona, he siirtyvät kotihoidon tuelle.

Tämä on on Haatajalle ja muille tutkijoille mörkö, koska heidän mukaansa kotihoidon tukijärjestelmä eristää naiset koteihinsa vuosikausiksi ja heikentää näin heidän asemaansa työmarkkinoilla. Näin on Haatajan mukaan siitä huolimatta, että kotihoidon tukea voi hakea yhtä hyvin lapsen isä kuin äitikin.

Onko järjestelmän vika, jos useimmat perheet valitsevat kotiinjääjäksi lapsen äidin?

–Kotihoidon tukijärjärjestelmä on sukupuolisokea sen takia, että järjestelmä kieltää sen tosiasian, ketkä niitä valintoja tekevät, vastaa Haataja.

Vain 5–6 prosenttia kotihoidon tukea saavista on Suomessa miehiä. Haatajan mukaan suuri syy tähän on se, että monissa perheissä todellista valinnan mahdollisuutta ei ole: miehen työnäkymät ja tulot ovat usein paremmat, koska nuoria naisia pidetään työmarkkinoilla ”riskinä”. Tämän perinteisen jaon taas pitää tutkijoiden mielestä voimissaan – yllätys yllätys – kotihoidon tuki.

Noidankehä on valmis.

–Kotihoidon tuki on ylläpitänyt perinteistä sukupuolijakoa lastenhoidossa Suomessa enemmän kuin mikään muu tekijä 1990-luvulta lähtien, uskoo Haataja.

Entä lapsen paras?

Lapsen näkökulma tuntuu jäävän huomiotta tutkijoiden kritiikissä. Monien suomalaisvanhempien – sekä kasvatuksen asiantuntijoiden – mielestä kotihoito on paras ratkaisu alle 3-vuotiaalle lapselle.

–No, siitähän on erilaisia käsityksiä. Mutta Suomessa on muodostunut aika vankaksi käsitys, ettei alle yksivuotiasta viedä päiväkotiin. Tämähän tarkoittaa nykyjärjestelmässä sitä, että on pakko siirtyä kotihoidon tuelle, toteaa Haataja.

Toisaalta lapsen hyvinvointiin vaikuttaa sekin, että äitien syrjäytyminen työelämästä suurentaa köyhyysriskiä esimerkiksi avioeron sattuessa. Haataja uskookin, että kotihoidon tuen naisille ”aiheuttamat” pitkät jaksot pois työelämästä ovat osaltaan vaikuttaneet lapsiperheiden köyhyyden lisääntymiseen.

Ruotsin mallista ratkaisu?

Haatajan mukaan ratkaisu noidankehään olisi vanhempainrahakauden pidentäminen vähintään 12-kuukautiseksi. Vanhempainvapaan jakamiseen isät osallistuvat aktiivisemmin kuin kotihoitoajan jakamiseen.

Esimerkiksi Ruotsissa vanhempainrahakausi kestää 14–16 kuukautta, ja kotihoidon tuen suosio on Suomeen verrattuna mitätöntä.

–Ja Norjassa, jossa on investoitu päivähoitopalveluihin, on kotihoidon tuen käyttö vähentynyt selvästi. Äitien työllisyys on Norjassa ihan eri luokkaa kuin Suomessa, kertoo Haataja.

Haataja toivoisi Suomen pidentävän vanhempainrahakautta vähintään vuoteen mutta jopa 1,5-vuotiseksi, jos osa ajasta nimetään vain isille. Samalla hän parantaisi mahdollisuuksia saada osa-aikaista vanhempainrahaa.

–Nykyinen osittainen vanhempainraha on epäonnistunut järjestelmä. Sen ehdot ovat niin tiukat, että sitä käyttää vain noin sata perhettä vuodessa, sanoo Haataja.

Kunta säästää, kun äiti jää kotiin

Vanhempainrahakauden pidentyminen vähentäisi kotihoidon tuen tarvetta ja kuntien pävähoitomenoja automaattisesti, joten kotihoidon tukea ei tarvitsisi varsinaisesti leikata. Kuntalisien, joiden suuruuden kukin kunta päättää itse, tarpeellisuudesta Haataja sen sijaan kaipaisi keskustelua. Haatajan mielestä on ongelmallista, että kotihoidon tuki on osa kuntien päivähoitobudjettia.

–Kuntien lyhytnäköisen talouden kannalta on halvempaa pitää lapset kotihoidossa, koska aivan pienten lasten hoitaminen päiväkodeissa on kallista. --- On epäoikeudenmukaista, että naiset näin ”säästävät” kunnan rahaa jäämällä kotiin, Haataja kritisoi.

Varsinkin kuntalisiä mutta myös itse kotihoidon tukea pienentäisi myös tutkija Tuomas Kosonen. Hänen väitöskirjansa mukaan olisi yhteiskunnan kannalta järkevää leikata kotihoidon tukea, koska se vähentää pienten lasten vanhempien työssäkäyntiä.

Helsingin kaupunginvaltuustossa istuva Laura Räty (kok.) kritisoi tänään Puheenvuoro-blogissaan väitöskirjaa, jonka ehdotus on hänen mielestään paradoksaalinen.

– On totta, että kotihoidontuki vähentää pienten lasten vanhempien työssäkäyntiä. Johtopäätöksestä olen tutkijan kanssa täysin eri mieltä. Kotihoidontuki on olemassa juuri sitä varten, että pienten lasten vanhemmat voisivat jäädä hetkeksi pois työelämästä kotiin hoitamaan lastaan, ihmettelee Räty.

Kososen väitöskirjan mukaan kuukaudessa 100 euroa lisää kotihoidon tukea johtaa 3 prosenttia pienempään työllisyyteen pienten lasten äideillä.