Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö, valtiosihteeri Martti Hetemäki avaa kohua herättänyttä sote-laskelmaansa tarkemmin ja linjaa, että sote-uudistuksen neljän miljardin euron säästöpotentiaali edellyttäisi maakuntien rahoittamien sote-palvelujen tuottavuuden kahden prosentin kasvua vuodessa 2020-luvulle tultaessa. Vaihtoehtoisesti se edellyttäisi 0,7 prosentin pysyvää tuottavuuden vuosikasvua.

–Suomen sote-järjestelmä oli yli 4 miljardia tehokkaampi 2000-luvun alussa kuin nyt, kun tehokkuutta mitataan sote-menojen BKT-suhteella. Kun tiedon ja teknologian käyttö ymmärretään laajasti siten, että se sisältää sote-järjestämisen tuomat edellytykset muun muassa toimintatapojen muuttamiseen sekä johtamisen ja osaamisen kehittämiseen, on säästöpotentiaali suuri. Säästöpotentiaali ei kuitenkaan ole sama kuin säästö, Hetemäki toteaa valtiovarainministeriön sivuilla julkaistussa kolumnissaan.

Hetemäki korostaa, että Suomen nykyinen järjestelmä ei ole kokonaisuutena riittävän tehokas.

–Suomen sotella on kaksi heikkoutta: hoitoon pääsy toteutuu epätasaisesti ja tulevien palvelujen rahoitus ei ole kunnossa. Ydinkysymys on tietysti, pystyykö sote-uudistus ratkaisemaan nämä kaksi ongelmaa.

Hetemäki toimitti eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle, sosiaali- ja terveysvaliokunnalle sekä tarkastusvaliokunnalle keskiviikkona muistion, jonka mukaan soten säästöpotentiaali on kaikkiaan peräti 4,6 miljardia euroa, mutta todennäköisemmin toteutuvat säästöt kolme miljardia euroa. Säästöpotentiaalista neljän miljardin euron osuuden muodostaa ”tiedon ja teknologian käyttö” ja palveluintegraatio sekä sote-järjestäminen 0,6 miljardia euroa.

–Säästöpotentiaali tulee paljon muustakin kuin ICT-ratkaisuista. Se käsittää mm. sote-järjestämisen muutoksen vaikutukset toimintatapojen muutokseen ja vertaiskehittymiseen sekä johtamisen ja sen osaamisen kehittämiseen. Esimerkiksi johtamisen ja sote-henkilöstön osaamisen paraneminen on tiedon ja teknologian säästöpotentiaalin kannalta ratkaiseva. Uudistuksen osat muodostavat siis kokonaisuuden, jonka hyödyt ovat taulukossa pääosin tiedon ja teknologian käytön säästöpotentiaalissa, Hetemäki kommentoi nyt.

Hän korostaa, että tiedon käyttö ja hyvä johtaminen ovat avainasemassa kaikessa sote-johtamisessa.

–Budjettikehys kirittää hyvään johtamiseen ja hyvien käytäntöjen leviämiseen. Sitovat budjettikehykset ovat Suomessa ja muualla hyväksi koetut. Ne ohjaavat käyttämään tietoa ja teknologiaa palvelujen vaikuttavuuden parantamiseksi ja voimavarojen säästämiseksi. Ne ohjaavat valinnanvapauden oloissa myös käyttämään sellaisia tuottajien korvausmalleja, jotka pitävät kustannukset kurissa.

Hetemäki korostaa, että sote-uudistus on paketti, joka on yhtä hyvä tai huono kuin sen heikoin lenkki.

–Valtiovarainministeriöltä on usein kysytty sote-uudistuksen säästöarviota. Vastaus siihen on sama kuin kysymykseen valtion menokehyksen säästöarviosta. Arvio on se, joka on hallituksen eduskunnalle antaman julkisen talouden suunnitelman valtiontalouden menokehyksessä. Sote-uudistuksen tapauksessa säästöarvio on se, joka on hallituksen esityksen mukaisessa maakuntien sote-menojen kehyksessä: 3 miljardia euroa.

Hetemäki huomauttaa samalla, että jos sote-uudistusta ei tehdä, tulevien palvelujen rahoitusta ja samalla palveluja ei voida turvata.

–Tämän takia uudistus on välttämätön.

Eduskunnassa nousi torstaina kohu Hetemäen arviosta, jonka mukaan soten valinnanvapausmalli ei tuo säästöjä.

Hetemäki korostaa kolumnissaan, että esitetty valinnanvapaus parantaa pääsyä perusterveydenhuollon palveluihin.

–Valinnanvapauden palveluihin edistävää vaikutusta ei olekaan kiistetty. Peruspalveluihin pääsy vähentää myös erikoissairaanhoidon kustannuksia. Toisaalta peruspalvelujen käytön kasvu lisää sote-menoja.

Valinnanvapauden kahden vastakkaisen vaikutuksen on arvioitu kaavamaisesti kumoavan toisensa. Käytännössä nettovaikutus riippuu tuottajien korvausmalleista. Mitä paremmin korvausmallit hyödyntävät tietoa, sitä myönteisemmät ovat myös taloudelliset vaikutukset, hän kommentoi.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) korosti eduskunnassa torstaina, ettei valinnanvapauden ole tarkoituskaan olla säästötoimi.

–Valinnanvapaus rakennetaan siksi, että ihmiset pääsevät hoitoon, mihin he eivät tänä päivänä pääse. Tänä päivänä ihmiset ovat jonossa; valinnanvapauden myötä meille syntyy sote-keskuksia, joista osa on julkisia ja osa yksityisiä tuotantolaitoksia, ja ne ovat lähipalvelu, Orpo sanoi.

Lue lisää:

Sipilän ja Orpon vakuuttelu nollasäästöstä hämmensi – Näin hallitus alkujaan arvioi sote-säästöä

”Valinnanvapaus 0€” – Tämä paperi aiheutti hässäkän eduskunnassa: Paljastus, harhautus vai väärinkäsitys?