Diplomaattiuransa jälkeen Hannu Himanen on nähty usein julkisuudessa ulko- ja turvallisuuspoliittisena asiantuntijana.Kuva: Uusi Suomi

Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen painottaa, että Suomella ei ole turvatakuita, joita presidentti Sauli Niinistö pitäisi kirjaväitteen mukaan ”tosiasiallisina”. Niinistöstä on julkaistu tänään auktorisoimaton elämäkerta Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra (Into).

Kirjan toinen kirjoittaja, politiikan toimittaja Lauri Nurmi sanoi tänään julkistustilaisuudessa, että Niinistö puhuu suljettujen ovien takana ”tosiasiallisista turvatakuista”, vaikka ei niistä julkisesti puhukaan. Teoksen mukaan Niinistö pohjaa ajatuksensa kahdenvälisiin yhteistyösopimuksiin Yhdysvaltain, Britannian ja Ruotsin kanssa. Kirjan mukaan Niinistö on arvioinut läheisilleen, että ”’Liittoja syntyy tarvittaessa’ -asetelma on äärimmäisen hyvä turvatakuu”.

Himanen toteaa, ettei ole lukenut kirjaa, eikä voi tietää, mitä Niinistö todella ajattelee, mutta hänen mielestään kahdenvälisissä sopimuksissa ei voi nähdä turvatakuiden aineksia.

–Itse en näe sitä lainkaan niin, että näiden kahdenvälisten sopimusten varaan voisi rakentaa tällaista turvatakuuajattelua, Himanen sanoo Uudelle Suomelle.

Hän huomauttaa, että asiakirjat ovat julkisia, eivätkä ne ”sisällä mitään turvatakuita”.

–Totta kai voi sanoa näin, että kahdenväliset sopimukset puolustusalalla ja turvallisuuspolitiikan alalla vahvistavat Suomen turvallisuutta ikään kuin yleisellä tasolla, mutta ne eivät sisällä turvatakuita.

Lue lisää: Kirjaväite: Presidentti Niinistö puhuu suljettujen ovien takana Suomen ”tosiasiallisista turvatakuista”

Todelliset turvatakuut on Himasen mielestä mahdollista saada käytännössä vain puolustusliitto Naton kautta. Himanen onkin jo aiemmin liputtanut voimakkaasti Suomen Nato-jäsenyyden puolesta.

–Tämän hetken ajattelu on kyllä sellainen, että ainoa mahdollinen turvatakuiden lähde voisi olla Nato-jäsenyys, jonka Naton perustamissopimuksen viides artikla sisältää.

Kirjan mukaan Niinistö pitää Suomen vahvaa omaa puolustusta houkuttelevana asiana liittolaisten kannalta. Himanen huomauttaa, että saman Niinistö on sanonut jo aiemmin julkisuudessa, joskin ehkä hiukan kryptisesti. Himasen mielestä Suomi, jolla on vahva oma kansallinen puolustus, on luonnollisesti paljon houkuttelevampi jäsen Naton kaltaiselle puolustusliitolle kuin sellainen maa, jolla tällaista puolustuskykyä ei ole.

–Silloin puhutaan nimenomaan siitä, miltä Suomi näyttäisi, jos Suomi haluaisi pyrkiä Naton jäseneksi ja tämähän ei julkisuudessa olevien tietojen mukaan ole sen paremmin hallituksen kuin presidentinkään näkemys tällä hetkellä.

Kirjasta käy ilmi, että Niinistö pitää Suomea ”EU-liittoutuneena”, mutta ei kannata sotilasliitto Naton jäsenyyttä. Taannoisessa Financial Timesin haastattelussa Niinistö sanoi, etteivät suomalaiset kannata Natoa, ja hän on suomalainen.

Himasen mielestä puhe EU-liittoutumisesta edustaa johdonmukaisesti Suomen kantaa jo 1990-luvulta saakka. Hän huomauttaa, että Suomi on jo tuolloin todennut, että EU-jäsenyys merkitsee Suomelle poliittista liittoa, jonka takia Suomea ei voi pitää puolueettomana maana samaan tapaan kuin siihen saakka oli pidetty kylmän sodan aikana.

Tuoreessa kirjassa on esitetty väitteitä myös Niinistön suuresta roolista Fortum-Fennovoima-Venäjä-vyyhdissä. Kirja väittää, että Niinistö olisi komentanut Fortumin Fennovoiman osakkaaksi, jotta Fennovoiman ydinvoimalahanke toteutuisi. Himanen oli vielä tuolloin Moskovan-suurlähettiläänä, mutta hän toteaa, ettei kommentoi väitteitä millään tavalla, koska hänellä ei ole asiasta mitään tietoa.

Kokenut diplomaatti Himanen oli Moskovassa suurlähettiläänä vuosina 2012–2016.

Lue myös:

Uutuuskirja: Näin Sauli Niinistö todella ajattelee Vladimir Putinista – ”Moderni Hannibal”

Kirjaväite presidentti Niinistöstä – Fortum: ”Teimme Fennovoima-päätöksen omista lähtökohdista”

Kirja: Sauli Niinistö käskytti Fortumin mukaan Fennovoimaan

”Suomi pian Natoon, ilman kansanäänestystä, vaikka ilman Ruotsia” – Kokenut diplomaatti hoputtaa