Kokoomus on valmis nostamaan kiintiöpakolaisten määrää, mutta vain jos Euroopan unioni saa laadittua uuden kiintiöpakolaisuuteen perustuvan turvapaikkajärjestelmän.

”Me toivoisimme, että voisimme kehittää turvapaikkahakumekanismia siten, että tällaisista rajan yli tapahtuvasta turvapaikanhausta voitaisiin luopua käytännössä kokonaan. Eli ei lähdetä kansainvaellukselle kohdemaa valiten ja sitten tullaan ja haetaan turvapaikkaa”, sanoo kansanedustaja, turvapaikkapoliittista ohjelmaa valmistellut kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jukka Kopra.

Kekeistä on puolueen mielestä se, että turvapaikkahakemusten käsittely keskistetään sekä erillisiin maihinnousukeskuksiin EU:n ulkopuolelle että EU:n ulkorajoille perustettaviin niin kutsuttuihin kontrolloituihin maahantulokeskuksiin.

”Sitten sillä periaatteella, että he ketkä ovat aidon kansainvälisen suojelun tarpeessa, niin heidän kohdallaan turvapaikkaa harkitaan ja ne ketkä eivät ole, eivät tulisi Euroopan unionin puolelle lainkaan”, toteaa Kopra.

Kuinka paljon enemmän Suomi sitten voisi ottaa vastaan kiintiöpakolaisia, siihen ei Kopra halua ottaa kantaa. Vuosi sitten sisäministeri Kai Mykkänen (kok) pohti Uutissuomalaisen haastattelussa, että jos uusi eurooppalainen järjestelmä syntyisi, ”puhuttaisiin Suomen kohdalla jopa kymmenkertaisista määristä”.

Myöhemmin Mykkänen esitti Ylen haastattelussa, että kiintiöpakolaisten määrä voisi kymmenkertaistua koko EU:n alueella, mutta koska Suomi ottaa asukaslukuun jo nyt verrattain paljon kiintiöpakolaisia, ei Suomen osuus nousisi kymmenkertaiseksi.

”Tällaista lukumääräpohdintaa emme ole tässä tehneet. Ne luvut, jotka aiemmin on ilmaistu, eli 750 tällä hetkellä ja mahdollinen nosto 1 000:een, voisivat olla voimassa siinä tapauksessa, että rajat ylittävä turvapaikanhaku saadaan pysäytettyä”, Kopra pohdiskelee.

EU-maat sopivat viime kesänä unionin ulkopuolelle perustettavien maihinnousukeskusten edistämisestä pikaisella selvitystyöllä sekä turvapaikanhakijoiden liikkumisen estämisestä EU-maiden välillä. Samaan aikaan on myönnetty, että vielä on pitkä matka siihen, että maihinnousukeskuksia todella perustettaisiin Pohjois-Afrikan maihin. Yksikään maa ei ole vielä ilmoittautunut suostuvansa isännöimään tällaista keskusta.

Lue lisää: EU pääsi sopuun: Turvapaikanhakijoille maihinnousukeskuksia Pohjois-Afrikkaan ja Eurooppaan

Myös pakolaisten jakaminen EU:n sisällä on aiheuttanut kitkaa jäsenmaissa. Aiemmin Euroopan komissiosta kaavaillusta pakollisten sisäisten siirtojen järjestelmästä luovuttiin vähin ääniin muun muassa Itä-Euroopan maiden vastustuksen takia. Esimerkiksi Unkari tai Puola eivät osallistuneet vapaaehtoisiin siirtoihin lainkaan.

Lue lisää: Turvapaikanhakijat: EU hautaa ”sisäisten siirtojen” järjestelmän? Nyt siirrytään uuteen pakolaisohjelmaan

Kokoomuksen turvapaikkaohjelman valmisteluun osallistunut, EU-asioita eduskunnassa käsittelevän suuren valiokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok) myöntää, että aihe on ollut EU:lle hankala.

Hän katsoo, että ”realiteetti varmaan on”, että EU:n laajuisen turvapaikkajärjestelmän laatimisessa joudutaan harkitsemaan eritahtista etenemistä, eli että osa EU-maista lähtisi nopeammin järjestelmään kuin muut.

”Mutta kyllä kaikkien pitää jollakin tavalla osallistua. Kyllä se on äärimmäisen vaikea sellainen eteneminen, että jotkut maat ikään kuin vapautettaisiin velvoitteistaan. Minä en usko sellaiseen järjestelmään”, Satonen toteaa.

”Tämä vaatii sitä, että EU tämän asian yhdessä ratkaisee ja olen hyvin pettynyt siihen, että nykyinen EU:n komissio ei ole tätä kovin ponnekkaasti pystynyt hoitamaan. Panen toivoni siihen, että Euroopan parlamenttivaalien jälkeen EU:n päätöksentekomekanismi ja politiikka on jämäkämpi tässä asiassa ja saadaan EU:n laajuisesti yhteinen järjestelmä”, jatkaa Kopra.

Kokoomus linjaa turvapaikkapoliittisessa ohjelmassaan, että tällä hetkellä ”turvapaikkajärjestelmän akuutein haaste” ovat ne tuhannet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt, ”joiden palauttaminen kotimaihinsa on vaikeaa ilman uusia toimenpiteitä”. Puolueessa katsotaan, että jos palautuksen esteenä on palautuskielto, ”tulee Suomeen jäämisen olla luonteeltaan väliaikaista ja rajoitettua”.

Lue lisää: Vihreiden Aino Pennasen lentokoneprotesti nousi esiin – Kokoomus: ”Lentokonematkustajan on mahdotonta tietää”

”Se tarkoittaa suomeksi siis sitä, että viranomaisten mahdollisuus esimerkiksi säilöönottoon on oltava kevyempi ja matalampi, jotta ne viranomaiset, joilla on näppituntuma kyseisen henkilön vaarallisuuteen, voivat tehdä ratkaisuja suojatakseen muuta yhteiskuntaa haitan- ja pahanteolta”, Kopra toteaa

”Nopea prosessi ja varma palautus”, hän tiivistää.