Kansanedustajilla on laajasti yhteistä tahtoa uudistaa kaivoslaki. Tämä kävi ilmi täysistunnossa, kun kansalaisaloite kaivoslain uudistamiseksi oli lähetekeskustelussa.

Myös Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että ”kaivoslainsäädäntö uudistetaan”. Lähtökohtana on erityisesti ympäristönäkökulma. Niin on myös kansalaisaloitteessa, jossa vaaditaan lisäksi, että kaivostuotannosta tulee saada kohtuulliset hyödyntämiskorvaukset yhteiskunnalle.

”Suomen maaperän kaivosmineraalit ovat valtion ja maanomistajien omaisuutta perustuslain kanssa yhteensopivalla tavalla. Vakuudet ympäristövahinkojen, konkurssien ja jälkitöiden varalle säädetään riittäväksi”, aloitteessa vaaditaan.

Suomeen halutaan parempia tuottoja

Eduskuntakeskustelussa nousi yli puoluerajojen esille näkemys siitä, että Suomen tulisi saada parempia tuottoja kaivoksista, joita Suomeen perustetaan. Monet kansanedustajat nostivat esiin kuntien näkökulman. Lappilainen kansanedustaja Heikki Autto (kok) huomautti, että kunnalle tulee merkittäviä kustannuksia kaivoksista ja puhui miljardiluokan investoinnista.

”Suomeen pitää saada kaivosvero sellaisena, että se tuloutuu kaivoksen sijaintipaikkakunnalle. Mielestäni järkevintä on, että tämä vero perustuu louhitun malmin arvoon”, Autto sanoi.

Kokoomuksen Pauli Kiuru puhui kaivosverosta, jonka tuotosta osa kohdistuisi ja kohdistettaisiin suoraan kaivospaikkakunnalle. Hänen mukaansa kiinteistöveroon perustuva kaivosvero ei ole ratkaisu.

Perussuomalaisten Kaisa Juuso totesi, että puolueen ympäristö- ja energiapoliittisen ohjelman mukaan kaivoslakia on muutettava niin, että yhteisö, yhteiskunta ja maanomistaja hyötyvät enemmän kansainvälisten yhtiöiden louhimista mineraaleista. Hänen mukaansa kuitenkin ”verorasituksen lisääminen missä tahansa on aina harkinnan paikka”.

Toimi Kankaanniemi (ps) puolestaan muistutti esittäneensä sijaintikunnalle maksettavaa kaivosveroa jo Vanhasen hallituksen kaivoslain uudistamisen yhteydessä.

”On kohtuutonta, että australialaiset ja kanadalaiset vievät meidän ainutkertaiset luonnonvarat ja niistä tulevan hyödyn”, Kankaanniemi sanoi.

Kulmuni: Kaivosyhtiöiden vakuusmaksuja korotetaan

Elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk) lupasi tuoda ensi vuonna eduskuntaan muutosesityksiä, joista yksi liittyy kaivoslain vakuuksiin. Hän viittasi oikeustieteen tohtori Pekka Vihervuoren raporttiin, jonka mukaan vakuudet eivät ole riittävällä tasolla. On siis tarpeita korottaa kaivostoiminnasta aiheutuvien haittojen vakuusmaksuja.

Lisäksi Kulmuni mainitsi, että tarkoituksena on säätää kaivosluvan edellytykseksi sen mahdollistava kunnassa oleva kaava. Kulmuni nosti esille myös kaivosveron, joka tosin kuuluu valtiovarainministeriön hallinnonalaan.

”Ilmeisesti kuitenkin parlamentissakin on erittäin laaja toive, että asiaa selvitettäisiin. Meillä on tietenkin syitä myös verrata tätä siihen, miten muualla maailmassa on toimittu, joten toivon, että valtiovarainministeriö tästä voisi selvityksen aloittaa”, Kulmuni sanoi.

Kansanedustaja Saara-SofiaSirén (kok) totesi, että kokoomus kannattaa kaivosveroa ja puhui eduskuntavaaliohjelmassaan louhintaverosta. Tätä keskustan Markus Lohi piti uutisena ja sai tuekseen välihuutoja.

”Se on kyllä uutinen!” huusi perussuomalaisten Olli Immonen, ja vasemmalta kuului huuto: ”Iso uutinen!”

Kiinteistöveroon perustuvan kaivosveron puolesta aiemmin puhuneen Lohen mukaan louhintaan perustuva kaivosvero tarkoittaisi, että kaivosten elinkaari lyhenisi.

”Vain otettaisiin se rikas malmi, se olisi 10—15 vuotta, ja jätettäisiin se vähän köyhempi malmi sieltä hyödyntämättä”, Lohi sanoi, eikä pitänyt ajatusta viisaana.

Vihreät ja keskusta kiistelivät työpaikoista

Hallituskumppanit vihreät ja keskusta olivat eri mieltä kaivosteollisuuden tuomista työpaikoista.

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) mukaan metallimalmien louhinta sekä muu kaivostoiminta ja louhinta työllistävät Suomessa noin 4500 työntekijää, joskin Tilastokeskus laskee mukaan kivi- ja maa-ainesten työllistämät henkilöt, jolloin määrä nousee 6300:een.

Vihreiden Mari Holopaisen mukaan 4500 työpaikkaa ei ole millään mittarilla merkittävä määrä. Hän vertasi lukua 2,5 miljoonaan työlliseen Suomessa ja nosti esiin matkailualan, joka on usein ristiriidassa kaivosteollisuuden kanssa.

”Ala on nopeasti robotisoituva ja työllistää käytettyyn pinta-alaan nähden erittäin vähän ihmisiä”, Holopainen sanoi.

Keskustan Lohi nosti esimerkiksi Tornion terästehtaan, jonne tuodaan ferrokromia Elijärven kaivoksesta. Hän huomautti, että terästehdasta ei olisi ilman kaivosta.

”Mitkä tällä ovat alueen suorat ja välilliset työllisyysvaikutukset? 7 500—8 000 henkilötyövuotta alueelle, pelkästään tällä yhdellä – aivan valtavat merkitykset”, Lohi huomautti.

Reilu puolet kaivoksista ulkomaisessa omistuksessa

Sdp:n Johanna Ojala-Niemelä lähti Lohen linjoille ja totesi, että merkittäviä työllisyysvaikutuksia on olemassa. Hänen mukaansa lisäksi kaivosverosta tulee koko ajan kunnilta palautetta ja toivoi kunnille lisäverotuottoa.

Vasemmistoliiton Juho Kautto sanoi niin ikään, että kaivostoiminnalla on ”tietysti suuri paikallinen työllisyysvaikutus”. Hänen mukaansa on ehdottoman tärkeää, että kaivostoiminnan aloituksesta voidaan päättää yksiselitteisesti kaivosalueen kunnan päätöselimissä. Myös Kautto piti tärkeänä sitä, että kaivosyhtiöt kantavat suuremman vastuun ympäristövaikutuksista.

”On käsittämätöntä, että usein monikansalliset suuryhtiöt voivat hyödyntää maaperässämme olevia rikkauksia vailla riittävää vastuuta”, Kautto sanoi.

Myös vasemmistoliiton Mai Kivelä vaati kaivosverotuksen uudistamista, sillä "kaivosyhtiöt eivät tällä hetkellä maksa maaraaka-aineistaan pientä maanomistajalle maksamaansa korvausta enempää”.

”Hallitus onkin luvannut selvittää erillisen kaivosveron ja kaivosoikeuksien myyntivoittoja koskevan veron käyttöönoton, jotta kaivannaisista saataisi vihdoin yhteiskunnalle kohtuullinen korvaus”, Kivelä sanoi.

"Pelkkä verotus ei kuitenkaan riitä, vaan myös verovälttely tulee estää. Suomen kaivoksista lähes kaikki ovat ulkomaisten yritysten omistuksessa, ja ala on kunnostautunut aggressiivisessa verosuunnittelussa. Tästä on aiheutunut Suomelle suunnattomia veromenetyksiä.”

Elinkeinoministeri Kulmuni kuitenkin huomautti, että reilusta 40 Suomen kaivoksesta 20 on suomalaisessa omistuksessa.