Muun muassa ex-huumepoliisi Jari Aarnion oikeusjutun syyttäjänä toiminut oppositiopuolue kokoomuksen kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen on pettynyt eduskunnan ratkaisuun Juha Mäenpään (ps) syytelupa-asiassa.

”Perustuslakivaliokunta puolsi lupaa mietinnössään ja valiokunnan enemmistön kanta oli mielestäni juridisesti hyvin perusteltu. Tämän päiväisen äänestyksen lopputulos oli ennalta-arvattava – ei lupaa. Se oli silti itselleni pettymys oikeusvaltiossa”, Keto-Huovinen kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

Keto-Huovinen on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari. Hän katsoo ylipäätään, että eduskunnan rooli kansanedustajan parlamentaarisen koskemattomuuden valvojana on ongelmallinen.

Perustuslain mukaan kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden seurauksena, ellei eduskunta ole siihen suostunut päätöksellä, jota vähintään 5/6 annetuista äänistä kannattaa.

”Säännöksen tarkoitus liittyy kansanedustajan koskemattomuuden ja kansanedustajan toimen häiriöttömän hoitamisen turvaamiseen. Säännöksen tarkoituksena ei kuitenkaan ole se, että kansanedustaja asetettaisiin rikosoikeudellisesti erityisasemaan suhteessa muihin kansalaisiin. Myös meidän kansanedustajien on vastattava oikeudellisesti sellaisesta puheesta, jota valtakunnansyyttäjä epäilee perustuslaissa turvattua ihmisarvoa ja yhdenvertaisuutta loukkaavaksi”, Keto-Huovinen kirjoittaa.

”Vaikka kansanedustajien puhevapaudella on demokraattisessa yhteiskunnassa suuri merkitys edustuksellisen demokratian näkökulmasta, näen ongelmallisena sen, että eduskunta voi perustuslaissa säädetyin tavoin ns. ’omassa asiassaan’ ratkaista voidaanko asiassa syyttää ja eduskunnan ratkaisu voi olla täysin poliittinen.”

Hänen mielestään tilanne on absurdi.

”Tilanteen ongelmallisuuden toi hyvin esille se, että kansanedustajan oman puolueen puheenjohtaja [Jussi Halla-aho] lähes välittömästi ilmoitti julkisuudessa ryhmän tulevan vastustamaan syyteoikeuden antamista ja estämään sen. Luvan estäminen toki edellyttää riittävän suurta eduskuntaryhmää eli pienemmät puolueet eivät näin voi turvata omia edustajiaan mahdolliselta syytteeltä tai jopa mahdolliselta tuomiolta.”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Halla-aho ilmoitti Uuden Suomen haastattelussa jo elokuussa 2019, että puolue estää syytesuojan murtamisen, jos syytelupaa haetaan.

Keto-Huovinen huomauttaa, että viranomaistoiminnassa mietitään tänä päivänä hyvinkin tarkkaan esteellisyyskysymyksiä.

”Eduskunnan äänestäessä syyttämisluvan antamisesta tilanne on se, että kansanedustajakollegat ratkaisevat kollegansa asian, jonka ratkaisulla saattaa mahdollisesti vielä myöhemmin olla vaikutusta jonkun edustajan oman asian ratkaisuun. Tämä ja tämän päivän äänestystulos saavat perustellusti miettimään, mikä on kansanedustajien parlamentaarisen immuniteetin legitimiteetti jatkossa? Oma näkemykseni on, että perustellusti kyseenalaisena voidaan pitää sitä, että eduskunta valvoo itse itseään.”

”Asiassa käydyn keskustelun kuluessa nousi esille se näkemys, että kansanedustajien valtiopäivillä esiintymisen ja sanomisten valvonta kuuluisi perustuslain 31 §:n nojalla eduskunnalle itselleen. Kansanedustajalta edellytetyn vakaan ja arvokkaan esiintymisen valvonta kuuluukin eduskunnalle, mutta puhemiehen valvonnassa on kyse muusta kuin kansanedustajan toimen rikosoikeudellisesta arvioinnista, joka taas vallan kolmijako-opin mukaan on tuomioistuimen tehtävä.”

Keto-Huovisen mukaan kansanedustajien poliittisen sanavapauden tulee olla vahva, mutta vapauden vastapainona on vastuu.

”Kansanedustaja ei voi käyttää vapauttaan, miten vain, eikä ainakaan toisen henkilön perustuslaissa turvattujen oikeuksien loukkaamiseen. Jos ihmisarvoa loukkaavien lausumien levittäminen yhteiskunnassamme sallitaan, emme voi ylläpitää vaatimusta ihmisarvon loukkaamattomuudesta. Kiihottamista kansanryhmää vastaan on pidettävä vakavana tekona. Se on yhteiskunnalliselta merkitykseltä laajakantoinen rikos ja sillä loukataan perustuslaissa turvattuja oikeuksia – ihmisarvoa ja yhdenvertaisuutta”, Keto-Huovinen kirjoittaa.

”Meidän kansanedustajien on noudatettava lakia ihan samalla tavalla kuin muidenkin, sillä perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.”

Hän katsoo, että asia olisi tullut saattaa riippumattoman tuomioistuimen käsittelyyn.

”Olen pettynyt, että tästä asiasta tuli poliittinen näytelmä, kun tuomioistuimen ratkaisulla olisi ollut oikeudellista merkitystä oikeudellisten rajojen hakemisessa yhteiskunnallisesti tärkeään kysymykseen – edustajien puhe- ja sananvapaudesta.”

Myös valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen, joka haki syytelupaa edustaja Mäenpäätä vastaan, on pettynyt eduskunnan ratkaisuun. Yleisradiolle äänestystulosta kommentoiva Toiviainen ei ota suoraa kantaa kysymykseen, tulisiko perustuslakia muuttaa niin, että eduskunta ei voisi päättää, annetaanko valtakunnansyyttäjälle syytelupa.

”Tämä on mielenkiitoinen kysymys, joka vaatii laajempaa pohdiskelua ja valtiosääntöasiantuntijoiden mukaan ottamista keskusteluun. Sitä toivoisi, että nämä ratkaisut tehtäisiin oikeudellisin eikä poliittisin perustein. Jos näin ei tapahdu, voi käydä niin, että oikeutta syyteharkintaan ei anneta”, Toiviainen sanoo.

LUE SEURAAVAKSI: