Suomi on jäänyt kierroksen muita Pohjoismaita jälkeen globaalissa kilpailussa, arvioi kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaaksi tänään ilmoittautunut Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja Juhana Vartiainen.

Kokoomuslaiseksi ehdokkaaksi ryhtymistä voi pitää yllättävänä kahdestakin syystä. Vartiainen tiedettiin SDP:n jäseneksi ja taloustieteilijäksi, joka ainakin julkisuudessa oli nostettu päivän politiikan yläpuolelle.

Entinen demari sanoo, ettei koe itse loikanneensa, vaan kokoomuksen tulleen hänen linjoilleen. Kokoomukselle kyse on merkittävästä erävoitosta SDP:stä puolueiden riidellessä rajusti. Koville joutunut kokoomuksen pääministeri Alexander Stubb hymyili leveimmin viikkoihin.

– Lähetin viestin SDP:lle eilen (torstaina), että eroan oltuani siellä 40 vuotta. Vähän haikein mielin, Vartiainen sanoo.

– Minähän olen ensisijaisesti taloustieteilijä ja nimenomaan taloustieteilijänä minusta meidän pitäisi yhdessä nähdä tämä Suomen ahdinko. Minun mielestäni Suomen talouspolitiikkaa ja hyvinvointivaltion rahoitusongelmia ei ole hoidettu tarpeeksi kauaskantoisesti. Haluaisin itse koittaa parantaa tätä.

Taloustieteilijä siis turhautui politiikkaan niin paljon, että päätti itse lähteä politiikkaan.

– Ei ole aivan väärä tulkinta. Ja nimenomaan suomalaiseen politiikkaan, Vartiainen sanoo Uudelle Suomelle.

Suomen tilanne on muihin Pohjoismaihin verrattuna heikko. Kun häntä pyytää selventämään, miksi Suomi on muita kierroksen jäljessä, alkaa hän vuolaasti selostamaan eri syitä.

– Siinä on monta puolta. Muissa Pohjoismaissa ja erityisesti Ruotsissa ja Norjassa väestön ikääntymisen ryhdyttiin varautumaan jo paljon aikaisemmin. Ruotsissa tehtiin eläkeuudistus 1990-luvulla ja 2000-luvulla ryhdyttiin pontevasti lisäämään työn tarjontaa ja toimimaan niin, että työmarkkinoille tulisi enemmän ihmisiä

– Työttömyysturvaa reformoitiin niin, että oli taloudellisesti suuremmat kannustimet tulla töihin, vapautettiin maahanmuutto kaikkialta maailmasta ja koitettiin tarttua pitkiin sairaspoissaoloihin. Vähän patistettiin – tai eri tavoin – ammattiliittoja palkkamalttiin.

– Toisaalta työmarkkinaosapuolet eivät muissa Pohjoismaissa enää riitele soveliaasta palkkamallista kuten Suomessa, vaan on sovittu, että vientiteollisuus muodostaa sen palkka-ankkurin ja se mitä vientiteollisuudessa sovitaan, on katto myös muilla aloilla. Samalla työehtosopimukset on kirjoitettu niin, että paljon enemmän voidaan sopia työpaikoilla. Työmarkkinajärjestö

– Mitäs vielä mainitsisin? Julkistalouden hoito on Ruotsissa ollut minusta tiukempaa ja kaukokatseisempaa. Ruotsissa on budjetin ylijäämätavoite, mitä on noudatettu aika tarkasti. Mielestäni Suomessa julkisen talouden hoito on leväperäisempää monella tapaa.

Entistä poliittista kotiaan Vartiainen ei halunnut suin surminkaan tuhria. Sanoessaan kokoomuksen tulleen hänen linjoilleen Vartiainen ei kertonut, mihin SDP ajautui. Rivien välistä voi tulkita, että se eksyi.

Vartiainen tyytyi vain sanomaan, että suomalainen sosialidemokratia ei ole kyennyt päivittämään itseään markkinatalouteen sopivaksi, eikä antamaan ratkaisuja Suomen ikäkriisiin.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja kuitenkin ilmoittautui hyvinvointivaltion vankaksi kannattajaksi. Eriarvoisuuden kasvun estäminen ja heikoista huolehtiminen ovat nekin Vartiaisen arvomaailman keskiössä.

– Markkinatalous tarvitsee hyvinvointivaltiota, ja hyvinvointivaltio tarvitsee markkinataloutta, Vartiainen oli keksinyt itselleen vaalilauseeksi.