Oppositiopuolue kokoomus ja hallituspuolueet kiistelivät tiistaina eduskunnassa työllisyystoimista lisätalousarviokeskustelun yhteydessä. Kokoomuksen Timo Heinonen sanoi, että lisätalousarviosta puuttuvat ”kaikki ne työllisyystoimet, joita on peräänkuulutettu”.

”Odotimme, että nytkö tässä täydennyksessä ne työllisyystoimet tähän liitetään — ei liitetty, ei yhden yhtä työllisyystoimea”, Heinonen kritisoi.

Puuttuvat. Timo Heinosen mielestä hallitus ei ole esittänyt ainoatakaan työllisyystoimea.Kuva: Petteri Paalasmaa

Kokoomuksen Matias Marttinen tivasi hallituksen työllisyystavoitteesta.

”Aikaisemmin te siis olette hallituksessa todenneet, että te tavoittelette sitä 60 000:ta työllistä, joista 30 000 työllistä täytyy olla päätettynä syksyn budjettiriihessä. No, nyt sitten taas kevään aikana pääministeri Marin on viitannut kintaalla tälle koko työllisyystavoitteelle, mutta nyt sitten taas tässä lisäbudjettineuvotteluitten jälkeen budjettitiedotteessa todetaan, että hallitus asettaa budjettiriihessä uuden, korkeamman työllisyystavoitteen. No, kyllähän te voitte korkeamman työllisyystavoitteen asettaa, mutta jos teillä ei ole yhden ainoaa keinoa, miten te aiotte tämän työllisyystavoitteen toteuttaa, niin kyllähän se on pelkkää sanahelinää”, Marttinen sanoi.

Sdp:stä ja vihreistä kiistettiin, ettei lisätalousarvioesityksessä työllisyystoimia olisi. Sdp:n Raimo Piirainen nosti esiin väylähankkeiden työllistävän vaikutuksen. Vihreiden Iiris Suomela oli samalla linjalla.

”Se väite, etteikö tässä tehtäisi työllisyystoimia, on yksiselitteisen väärä, koska esimerkiksi Tampereella on nähty, että jo pelkästään tieto ratikkahankkeen olemassaolosta, ennen kuin edes rakentamista aloitettiin, lisäsi asuntorakentamista, lisäsi Tampereen vetovoimaa, lisäsi työpaikkojen määrää ja lisäsi ihmisten kiinnostusta ja intoa muuttaa Tampereelle”, Suomela sanoi.

Myös sdp:n Pia Viitanen sanoi, että liikenne- ja asumishankkeet ovat työllisyystoimia. Sen sijaan kokoomuksen työllisyystoimet ovat Viitasen mielestä leikkaustoimia.

”Arvoisa kokoomus, täällä on neljä lisätalousarviota, joissa jokaisessa on runsaasti työllisyystoimia: runsaasti rahaa yritysten tukemiseen, yrittäjien toimeentulon tukemiseen, työpaikkojen säilyttämiseen, konkurssien ehkäisemiseen, kriisinhoitoon tässä ja nyt. Alkaa kuulostaa hivenen enemmän kuin hämmentävältä se, että jatkuvasti, viikosta toiseen kokoomus täällä toistaa, että ei ole työllisyystoimia. Tässä tehdään valtavasti toimia, jotta ihmisten työpaikat säilyisivät. Tässä hoidetaan kriisiä. Mitä tulee tavoitteen asetantaan kokoomuksella, niin teidän argumentaationnehan tunnetaan. Teille sana ’työllisyystoimi’ on yhtä kuin leikkaustoimi. Katsoin teidän työllisyystoimianne. Me kaikki tiedämme, että niihin kuuluvat työttömyysturvan leikkaus, toimeentulotuen leikkaus, tulevien eläkkeiden leikkaus työttömiltä”, Pia Viitanen sanoi.

Kokoomuksen Arto Satonen vastasi Viitasen jälkeen pitävänsä liikennehankkeita välillisinä työllisyystoimina ja sinänsä positiivisena asiana.

”Mutta ei kai täällä salissa nyt kukaan oikeasti kuvittele, että valtiontalouden hoitaminen on niin yksinkertaista, että kun velkarahalla toteutetaan julkisia investointeja, sillä tämä valtio pysyy pystyssä? Jos se olisi näin yksinkertaista, että otetaan vain velkaa ja investoidaan sitä julkisiin kohteisiin ja meillä menee hyvin, niin maailmassa ei olisi yhtään ainoata maata, jolla olisi talousongelmia”, Satonen sanoi.

”Valitettavasti se ei ole näin yksinkertaista, vaan kyse on siitä, onko meillä sellainen toimintaympäristö, että suomalaiset yritykset pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa, ja juuri sen takia tullaan nyt myös niihin työllistämistoimiin, joilla on oikeasti merkitystä kilpailukyvyn kannalta. Silloin esimerkiksi paikallinen sopiminen on tärkeä asia, mutta se ei ole koskaan ollut ajankohtaisempi kuin se on juuri tällä hetkellä, koska nyt on sellainen vaihe menossa, että maailmantalous tiukkenee, entistä vähemmän on tarjolla suomalaisille yrityksille liiketoimintaa maailmalla ja kilpailu on entistä kovempaa. No isommat yritykset ovat lähinnä paikallisen sopimisen piirissä työehtosopimusten kautta, mutta niiden alihankkijat eivät ole, koska ne ovat järjestäytymättömiä yrityksiä usein, ja juuri nyt pitäisi rasvata tämä meidän oma kone mahdollisimman tehokkaaseen iskuun, jotta suomalaiset yritykset pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa, koko alihankintaketju, kokopäin pärjää”, hän jatkoi.

Hallituspuolue rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz linjasi, että kaikki keinot pitää ottaa käyttöön.

20 miljardia velkaa on käsittämättömän iso määrä yhden vuoden osalta. On tehty ennennäkemättömiä toimia, ja on ihan selvä, että tämä vaikuttaa huomattavasti seuraavien vuosien tilanteeseen ja myöskin asettaa huomattavia vaatimuksia meille tässä talossa siihen, miten tätä taloudellista tilannetta saadaan sopeutettua, koska on myöskin selvä, että sopeuttamisen tiekartta pitää piirtää mahdollisimman pian. Se ei ole ylihuomisen asia, se ei välttämättä ole huomisenkaan asia, vaan siihen pitää ryhtyä ihan heti.

”60 000:n lisätyöpaikka-, lisätyöllisyysvaatimus, on nyt vaihtunut huomattavan paljon isommaksi. Se tarkoittaa myöskin, että ei ole varaa valita niistä toimista, vaan kaikki toimet pitää ottaa käyttöön. Voidaan elvyttämällä luoda työpaikkoja, luodaan työpaikkoja palkkatuella, luodaan työpaikkoja paremmilla työvoimapalveluilla, mutta luodaan myös työpaikkoja paikallisella sopimisella, sen edistämisellä, sillä, että pureudutaan työn tekemisen kannustimiin, sekä työn tarjontaan että kysyntään. Nyt ei ole se hetki, että voidaan valita yhtään tointa pois. Kaikki pitää ottaa käyttöön, kaikki pitää perin pohjin tutkia ja katsoa, minkälaisella paletilla päästään sellaiseen tilanteeseen, että valtiontalous saadaan tasapainoon”, Adlercreutz sanoi.

Korjaus 17.6.2020: Korjattu Matias Marttisen nimi.