Eduskunnassa käsiteltiin torstaina kansalaisaloitetta perintö- ja lahjaverosta luopumisesta. Aloite ei ole etenemässä sellaisenaan, mutta muun muassa kokoomus julisti, että perintöveron kimppuun päästään ensi vaalikaudella. Sdp:n kansanedustaja Timo Harakka toi esiin, että asiantuntijat vastustavat perintöverosta luopumista.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Jukka Kopra vastasi kansalaisaloitetta vastustavalle Harakalle, joka tivasi kokoomukselta aikataulua, jolla puolue haluaa perintöverosta luopua.

”Varmaankin ensi vaalikaudella päästään sitten perintöveron kimppuun, viimeistään, toden teolla. Kuten on todettu ja täällä havaittu yhdessä, tässä nykyjärjestelmässä on ongelmia”, Kopra sanoi.

”Keskustelussa on kysytty, mikä on kokoomuksen aikataulu. Meillä ei itse asiassa ole aikataulua, vaan meillä on puoluekokouspäätös siitä, että me haluamme tehdä selvityksen siitä, että voisimme luopua joko osittain tai kokonaan perintöverosta ja korvata sen luovutusvoittoveron kautta. Eli meillä on valmius edetä tässä reippainkin askelin”, jatkoi Timo Heinonen (kok) myöhemmin kokoomuksen linjasta.

Myös Sofia Vikman (kok) toivoi, että seuraava hallitus ”ottaisi asiakseen ratkaista Suomen olosuhteisiin sopivan mallin ja aikataulun, jolla perintöverosta luovuttaisiin”.

Sdp:n, vasemmistoliiton ja myös vihreiden edustajat vastustivat keskustelussa perintöverosta luopumista. Paljon äänessä oli sdp:n verovastaava Harakka.

Vihreiden Ville Niinistö ei uskonut kokoomusedustajien puheisiin.

”Minusta on rehellistä sanoa tässä tilanteessa ääneen, että on suoranaista veropopulismia sanoa, että perintöverosta olisi järkevää luopua tai että siitä olisi mahdollista luopua lyhyellä aikavälillä. Ei kokoomus ole hallituksessa sitä toteuttanut, vaikka se siitä nyt täällä sitten vähän sinne päin antaa ymmärtää, muutamat sen populistisimmat kansanedustajat. Ette te ole luopumassa perintöverosta”, Niinistö sanoi kokoomuslaisille.

Kokoomuksen lisäksi myös keskustan puoluekokous on linjannut, että perintö- ja lahjaveroon pitää tehdä muutoksia sukupolvenvaihdoksia ja tavallisten perintöä saavien suomalaisten tilannetta helpottaen. Asiasta huomautti eduskunnan keskustelussa keskustan kansanedustaja Marisanna Jarva.

”Kuitenkin perintö- ja lahjaveron poisto kerralla ilman muita muutoksia johtaisi ojasta allikkoon. Korkeamman luovutusveron vuoksi perintöveron poisto merkitsisi joillekin tuntuvaa verotuksen nousua”, Jarva sanoi.

”Mahdolliset muutokset perintöveroon tulee tehdä osana verotuksen kokonaisuudistusta.”

Entä rahoitus?

Oppositiopuolueista rkp:ltä, kristillisiltä ja perussuomalaisilta löytyy ymmärrystä kansalaisaloitteelle.

”Kuulun niihin, jotka kannattavat perintöveron poistamista, ja jotta tästä ei tulisi kohtuutonta haittaa, niin se olisi hyvä tehdä asteittain vaikka ensi vaalikauden aikana”, kristillisdemokraattien Antero Laukkanen sanoi.

Hän pohti myös, kuinka veroista luopumisesta aiheutuva rahoitusvaje voitaisiin hoitaa. Perintö- ja lahjavero tuottaa valtiolle esimerkiksi tänä vuonna arviolta noin 720 miljoonaa euroa.

”Voisihan siihen rahoja ottaa vaikka ammattiyhdistysliikkeelle maksettujen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistamalla”, Laukkanen pohti.

Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ilmoitti, että ”samalla, kun rkp haluaa, että pitkällä tähtäimellä luovutaan perintöverosta, haluamme myös, että verot käytännössä sitten tuodaan takaisin valtion kassaan luovutusvoittoverolla”.

Perussuomalaisten ryhmänjohtaja Leena Meri kertoi perussuomalaisten tekevän lakialoitteen, joka esittää perintö- ja lahjaverolakiin muutosta leskien ja lasten perintöverovelvollisuuden ajankohdan osalta. Puolue muun muassa estäisi tilanteen, jossa lasten verovelvollisuus laukeaa jo perittävän kuollessa, vaikka leski jäisi yhä asumaan ja hallitsemaan perittyä asuntoa.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson piti populistisena ”väittää, etteikö perintöveron poistaminen kokonaan olisi toimenpidemuutos, joka hyödyttäisi erityisesti rikkaita ja joka myöskin vaikeuttaisi varallisuuserojen kasvuun puuttumista”.

Harakka iski vastaan: Asiantuntijat vedonneet perintöveron puolesta

Timo Harakka huomautti, että kansalaisaloite perintö- ja lahjaveron poistamisesta on suuri haaste vastuulliselle päättäjälle.

”Se vastuullinen päättäjähän yhtyy siihen harvinaisen yksimieliseen taloustieteilijöiden konsensukseen maailmanlaajuisesti, että perintö- ja lahjavero on suositeltava väline julkisten palveluiden rahoitukseen, koska se haittaa talouden toimintaa mahdollisimman vähän. Samoin The Economist -lehti puolusti äskettäin voimakkaasti perintöveroa mutta huomautti samalla, että se on kenties kaikkein vihatuin vero. Tästä ristiriidasta on osoitus myös tämä kansalaisaloite”, Harakka pohti.

Laaja ja arvovaltainen asiantuntijajoukko on Suomessa vedonnut perintöveron säilyttämisen puolesta. Lisäksi muun muassa Ekonomistikoneessa taloustieteilijät ovat päätyneet siihen, että perintövero on yksi ”vähiten huonoista veroista” eli on talouskasvun kannalta vähemmän haitallinen kuin useimmat verot.

Harakka halusi korostaa, että ”perintövero ei ole köyhän ongelma”, vaan auttaa heidän käyttämiensä julkisten palveluiden tuottamisessa. Hänen mukaansa perintöveroa maksetaan vain yli 20 000 euron arvoisesta perinnöstä ja leski maksaa sitä vain siltä osin kuin perinnön arvo ylittää 110 000 euroa.

”Perintövero ei ole vähävaraisen suomalaisen ongelma. Toisen kuvan tästä eduskuntakeskustelusta on voinut saada.”

Hän esitti pitkässä puheenvuorossaan neljä perustelua perintö- ja lahjaveron säilyttämisen puolesta.

”Se lisää taloudellista tasa-arvoa yhteiskunnassa, kun se edes vähän tasaa varallisuuseroja. Se kohdistuu tutkitusti varakkaisiin kansalaisiin. Tämä ilmenee siitä, että kun kautta linjan vuonna 2016 perintöveroa alennettiin, siitä hyötyivät ennen kaikkea kaksi ylintä tuloluokkaa”, Harakka sanoi.

Lisäksi hänen mukaansa perintövero tiivistää veropohjaa ja kohdistuu ”ansiottomiin tuottoihin”.

”Ei ole mitään merkitystä sillä, montako kertaa jotain tuloa on verotettu. Kaikki raha, joka kiertää yhteiskunnassa, verotetaan moneen kertaan. Silti ansiotuloa verotetaan paljon raskaammin, mikä on paljon vahingollisempaa kuin lahjojen ja perintöjen verottaminen.”

Kansalaisaloite lähetettiin täysistunnosta valtiovarainvaliokuntaan. Vaikka sillä on kannatusta, aloite tuskin nyt etenee eduskunnassa.

”On varmasti selvää, että tämä kansalaisaloite ei tällaisenaan nyt mene läpi, kun budjettia käsitellään ja budjettisyksyä eletään, mutta esimerkiksi ensi vaalikaudella tulisi pitkäjänteisesti, järkevästi, harkitusti jonkinlaisella portaikolla luopua tästä verosta”, keskustan Antti Kurvinen totesi aloitteen tilanteesta.

Kansalaisaloitteen yli 50 000 allekirjoittaa haluaisivat seurata Ruotsin esimerkkiä ja luopua Suomessa sekä lahja- että perintöverosta. Aloitteen mukaan verot kohtelevat ihmisiä epäoikeudenmukaisesti, vaikeuttavat muun muassa yritysten sukupolvenvaihdoksia ja kohdistuvat jo ennestään verotettuun tuloon.