Maakuntamalli on sote-uudistuksessa välttämätön hallintomalli, johon on kiinnitetty turhan suurta huomiota ja ilman valinnanvapausmallia koko sote-uudistus olisi pelkkä maakuntauudistus. Näin kokoomuksen johtohenkilöt valtiovarainministeri Petteri Orpo, oikeusministeri Antti Häkkänen ja eduskunnan puhemies Paula Risikko valoivat uskoa Tampere-taloon kokoontuneille puolueaktiiveille.

Juuri ennen kokouksen alkua 193 aktiivia vastasi Uuden Suomen, Aamulehden ja Iltalehden ovensuukyselyyn sote-uudistuksesta. Sote- ja valinnanvapausmallia aktiiveista kannatti 70 prosenttia ja maakuntamallia alle puolet, 40 prosenttia.

LUE MYÖS: Alma-kysely: 50 % kokoomuksen kentästä vastustaa maakuntamallia

–En nyt kiinnittäisi siihen [maakuntauudistukseen] niin suurta huomiota, koska tämä sote-uudistus tarvitsee hallintomallin, sanoo Orpo kokoomuslaisille Tampereella.

Orpo painottaa kokoomuslaisille, että sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä ”on pakko uudistaa”. Hän viittaa kuntien välisiin eroihin palveluissa sekä Suomen ikärakenteeseen. Suomessa yli 65-vuotiaiden osuuden ennustetaan kasvavan 26 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, kun osuus tällä hetkellä on 19,9 prosenttia.

Vaikka Orpo myöntää, että maakuntamallista ”paljonkin on puhuttu”, hän korostaa, että koko sote-uudistus tarvitsee ”leveämmät hartiat”, kuten soteslangilla on tapana sanoa. Häkkänen, puolueen varapuheenjohtaja ja sote-neuvottelija hallituksessa, täsmentää, että nämä uudet ja leveämmät hartiat tarkoittavat käytännössä uutta hallinnon tasoa.

–Pitää muistaa, että 24 miljardia euroa sote-rahaa ei voi levätä missä tahansa, vaan pitää olla struktuuri ja hallinto, Häkkänen kertoo.

–Perustuslakivaliokunta edellyttää, että hallinnon pitää olla kansanvaltaisesti ohjattu ja rahoituksen pitää olla kunnista irrotettu. Jonkinlainen vaaleilla ohjattu organisaatio piti tulla. Onko se läänin tai maakunnan kokoinen – se on toissijainen kysymys tässä vaiheessa. Tulevaisuus tulee varmasti vielä järjestelmää kehittämään, hän jatkaa.

”Tulimme hallitusneuvotteluista alahuuli pitkänä”

Kokoomuksen sote-neuvottelijana hallituksessa aina helmikuuhun saakka toiminut Risikko tunnustaa itsekin epäilleensä sote- ja maakuntauudistusta keväällä 2015 käydyissä hallitusneuvotteluissa.

–Kun tultiin hallitusohjelmaneuvotteluista, niin kyllä siinä oli vähän alahuuli pitkällä siitä syystä, kun ajattelimme, miten saisimme soten oikeasti kuntoon tämän hallituskauden aikana. […] Tuli sellainen tunne, että tuleekohan tästä sotesta nyt sitten mitään. Maakuntahallinto kyllä, mutta entäs sote? Risikko kertoo.

Kiista sotesta vei hallituksen jo hajoamisen partaalle syksyllä marraskuussa 2015, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) uhkasi kesken sote-väännön saattavansa ”kävellä presidentin luokse” pyytämään hallituksen eroa.

Tällöin puolueet pääsivät sopuun sote-uudistuksen keskeisistä piirteistä: sote-järjestelmä perustetaan keskustan ajamalle 18 maakunnan mallin päälle ja palveluita avataan nykyistä laajemmin markkinoille kokoomuksen vaatimuksesta.

Risikko arvioi, että tämän neuvotteluratkaisun ja valinnanvapauden myötä sote-uudistuksessa edettiinkin ”sote-kylki” edellä eikä maakuntamalli.

–Se oli minusta käänteentekevä hetki tässä hallituksessa, jolloin aloin uskoa, että myös sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmään saadaan jotain uudistusta, Risikko sanoo.

–Jos valinnanvapausmallia ei olisi tähän saatu, olisi ollut vaarana, että palvelut keskittyvät vain maakuntakeskuksiin, hän lisää.