Suomen työllisyysaste näyttää hyvältä heinäkuun osalta, sillä kuukauden luku, 72,0 prosenttia, on hallituksen itselleen asettaman tavoitteen mukainen. Luvun selittää kuitenkin työllisyyden kausivaihtelu, ja olennaisempi lukema, kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu työllisyysasteen trendi, sen sijaan oli heinäkuussa 69,3 prosenttia.

Kaikesta huolimatta työllisyystilanne on parantunut. Työllisiä oli heinäkuussa 31 000 enemmän kuin vuotta aiemmin ja työttömiä puolestaan 6000 vähemmän kuin vuosi sitten. Heinäkuun työttömyysastekin, 7,5 prosenttia, oli hieman pienempi kuin vuotta aiemmin.

– Työllisyysaste hiipii pikkuhiljaa kohti hallituksen tavoitetta. Tarvittaisiin hurja loppukiri sen saavuttamiseksi, arvioi Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen Twitterissä viitaten hallituskauden tavoitteeseen 72 prosentin työllisyysasteesta.

Hallituspuolue kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen, taloustieteilijä hänkin, ei ole yhtä toiveikas.

– Ollaan jäämässä niistä [tavoitteista] kyllä tällä hallituskaudella, Vartiainen sanoo Uudelle Suomelle.

Hän pitää kohentuneita työllisyyslukuja hyvinä ja odotettuina. Hänen mukaansa täytyy kuitenkin ymmärtää, että nyt on kyse elpymisestä eli resurssien käyttöasteen noususta, ja tämä ei voi jatkua – ei ilman rakenneuudistuksia, Juhana Vartiainen sanoo.

– Koska pian törmätään rakenteellisen työttömyyden tasoon ja ihmiset loppuvat, hän jatkaa.

Vartiainen huomauttaa, että työttömyysasteen trendi oli heinäkuussa 8,6 prosenttia eli ”erittäin korkea”.

– Totta kai se laskee kohti normaalitilaa, kun tapahtuu elpymistä, mutta olennaista on, missä on se työttömyyden normaalitaso, jonka alapuolelle ei päästä. Kysymys on siitä, mille tasolle se [työttömyysaste] voi laskea ilman rakenneuudistuksia, Vartiainen selittää.

Tähän normaalitasoon eli rakennetyöttömyyteen voidaan vaikuttaa muuttamalla rakenteita – siis rakenneuudistuksilla. Vartiainen nostaa esiin OECD:n Nairu-mittarin, joka on yksi rakennetyöttömyyden kansainvälisistä vertailutavoista. Suomen Nairu-luku on ollut noin 7,4 prosenttia.

– Hyvä pohjoismainen tavoitetaso on 4–5 prosentin välissä, niin kuin Tanskassa ja Saksassa on.

Mutta siellä onkin uudistettu asioita, meillä ei, Vartiainen sanoo.

– Eli ei riitä. Tilanne paranee, mutta peruskunto ei riitä. Vähän niin kuin huomaisit, että paranet flunssasta, mutta se ei poista peruskunnon ongelmaa, jos et ole viitsinyt treenata, Vartiainen sanoo Suomen tilanteesta.

Hän listaa reformeja, joita sekä hän että kokoomus kannattavat. Niitä ovat työehtosopimusten yleissitovuuden karsiminen, palkkaneuvotteluiden pelisääntöjen uudistaminen, ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan poistaminen, työttömyysturvan heikentäminen sekä kannustinloukkujen purkaminen.

Ilman näitä uudistuksia hallituksen tavoite – työllisyysasteen nouseminen 72 prosenttiin – ei toteudu tällä hallituskaudella eikä sen jälkeenkään, Vartiainen uskoo.