Hallituspuolue kokoomusta edustava kunnallispoliitikko Janne Heikkinen on kypsynyt työmarkkinajärjestöjen toimintatapaan. Kempeleen kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimiva Heikkinen esittää, että Suomen hallituksen pitäisi ottaa ohjat käsiinsä ja ”Eteläranta–Hakaniemi-kartelli” pitäisi purkaa.

– Suurin este Suomen kilpailukyvyn kohottamiselle on Eteläranta-Hakaniemi -kartelli, joka on järjestelmällisesti vesittänyt ja viivyttänyt kaikkia työelämän uudistamiseen tähdänneitä hankkeita omien saavutettujen etujen säilyttämiseksi. Kartelli on pöhöttynyt kylmän sodan aikaisen hyvinvointivaltioideologian kyljessä: vastuu on viety pois yksilöiltä korporaatioille - hallintoalamaisilta Helsingin eliitille, Heikkinen kirjoittaa Puheenvuoro-blogissaan.

Sekä Heikkinen että kokoomuksen kansanedustaja Lauslahti muistuttavat blogeissaan euroajan todellisuudesta.

– Jo 1990-luvulta on ollut tiedossa, että euroaikana ainoa keino kustannuskilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi on sisäinen devalvaatio. Valuutta-ase ei ole meidän omissa käsissämme euroaikana. Nyt alkoi olla viimeinen hetki osoittaa, että neuvottelujärjestelmän kautta pystytään tekemään myös sellainen ratkaisu, joka ei heikennä suomalaisen työn kustannuskilpailukykyä vaan vahvistaa sitä, Lauslahti kirjoittaa Puheenvuorossa.

– Suomen keskusjohdetut työmarkkinat ovat rikki - ne ovat aivan liian joustamattomat olosuhteisiin, joissa maallamme ei ole omaa valuuttaa jota devalvoida tai jonka arvo sopeutuisi maamme vaihtotaseeseen. Rahapoliittiset keinot eivät ole eduskunnan käsissä, kirjoittaa Heikkinen.

Heikkinen esittää radikaalia mylläystä:

– On käynyt selväksi, ettei uusi kasvu synny vanhoilla rakenteilla. Sen vuoksi hallituksen tulee ensitöikseen katkaista napanuoransa Eteläranta-Hakaniemi -kartelliin ja reformoida työmarkkinat mahdollistamaan täysimittainen paikallinen sopiminen. Toisekseen työehtojen yleissitovuus ja kaikkien yhdistyksien jäsenmaksujen verovähennysoikeudet tulee poistaa laista. Kolmanneksi laittomien lakkojen vahingonkorvauksia tulee nostaa tuntuvasti ja tuoda laittomaan lakkoon osallistuva työntekijä henkilökohtaisen korvausvelvollisuuden piiriin. Lisäksi laittomaan lakkoon osallistumisen tulee olla peruste välittömälle irtisanomiselle ilman kompensaatiota, hän vaatii.

Heikkinen viittaa Maailman talousjärjestö WEF:n kilpailukykyraporttiin, jossa Suomi oli listan viimeisenä työmarkkinoiden joustavuudessa.

– Nykyinen järjestelmä ylläpitää rakenteita, jotka estävät monien eri ryhmien työllistymisen tahdonvastaisesti lähes kokonaan. Työmarkkinoilla on yleissitovuuden ja paikallisen sopimisen puutteen vuoksi rakenteellinen kohtaanto-ongelma, Heikkinen kirjoittaa.