Superlobbariksikin kutsuttu Perheyritysten Liiton pitkäaikainen entinen toimitusjohtaja Anders Blom rikkoo väitöskirjassaan käsitystä Suomesta korruptiovapaana yhteiskuntana. Blomin arvostelun keskiössä on Suomen yhteiskunnallisen päätöksenteon korporatiivinen malli, Kauppalehti kertoo.

Poliittisen historian väitöskirjassaan Blom, itsekin taustaltaan kokoomuspoliitikko, on tutkinut suomalaisen liike-elämän poliittista edunvalvontaa ja vaikuttamista tulopolitiikan syntymisen jälkeen.

– Tutkimus asettaa suomalaisen yhteiskunnan läpinäkyvyyden ja vähäisenä pidetyn korruptiivisuuden aikaisempaa kriittisempään valoon, Turun yliopiston tiedotteessa todetaan.

Blom arvioi työssään, että liike-elämällä ja taloudellisilla eturyhmillä on oletettua suurempi rooli suomalaisessa poliittisessa päätöksenteossa. Yhteenvetona tutkimuksen tuloksista Blom väittää, että ”taloudellinen eliitti otti vähitellen korporatiivisen kolmikantaisen rakenteen tuottaman sisäpiiritiedon avulla vallan poliittisessa päätöksenteossa”. Asema on hänen mukaansa ollut niin vahva, että ”liike-elämä pääsi luomaan, muuttamaan ja valvomaan omien etujensa säätelyä, ennen EU-jäsenyyttä hintoja ja palkkoja sekä muita kustannuksia sekä alentamaan devalvaatioilla kotimaista kustannustasoa ulkomaisiin kilpailijoihin nähden”.

Etenkin EU- ja EMU-ratkaisuissa liike-elämän vaikutus oli Blomin mukaan ratkaiseva. Se ajoi EMU-ratkaisua, joka aikaisemmista käsityksistä poiketen vahvisti korporaatioiden asemaa Suomen talous- ja sisäpolitiikassa, kun rahapolitiikka luovutettiin Euroopan keskuspankille.

– Eduskunta ja valtioneuvosto ovat tulleet entistä riippuvaisemmiksi korporaatioista. Suomen korporatiivista järjestelmää voidaan hyvällä syyllä kutsua rakenteellisesti korruptiiviseksi, Blom toteaa yliopiston tiedotteessa.

Blom kuvaa väitöksessään liike-elämän vaikuttamisprosesseja kolmikantaisessa tulopoliittisessa järjestelmässä. Blomin mukaan suomalaisen korporatismin perusteet ovat työeläkejärjestelmä, jäsenmaksuperintäsopimus ja työehtosopimusten yleissitovuus.

– Suomessa korporatismiin liittyy ajattelu, että sisäpiirin poliittiset suhteet eli työmarkkinasuhteet ovat osa päätöksentekojärjestelmää, eivätkä ole lobbausta. Tämä ajattelutapa on syytä hylätä, koska se ei vastaa 2010-luvun todellisuutta globaalissa kilpailussa, Blom toteaa tiedotteessa.

– Tutkimus ei kuitenkaan ole kannanotto työmarkkinapolitiikasta – puolesta tai vastaan. Koska politiikasta puuttuvat sisäpiirisäännöt, kaverikapitalismilla on ollut suuri vaikutus myös poliittiseen päätöksentekoon. Se on esimerkiksi integroinut palkansaajajärjestöt osaksi korporatiivista omistajapolitiikkaa.

Blomin mielestä Suomessa olisi harkittava korporatiivista järjestelmäpäivitystä.

– EU- ja EMU -jäsenyyksiin sopeutumisen jälkeen 2000-luvulla ei ole tehty poliittista arviota siitä, pitäisikö korporatismin fundamentteihin tehdä tarkistuksia. Poikkeuksena on yleissitovuus, joka EMU-ratkaisun seurauksena sai uuden sinetin 2001, Blom toteaa.

VTM Anders Blomin väitöskirja Taloudelliset eturyhmät politiikan sisäpiirissä – Tutkimus liike-elämän poliittisesta vaikuttamisesta kolmikantaisessa Suomessa 1968–2011 tarkistetaan Turun yliopistossa perjantaina 6. huhtikuuta.