Saksan ja Ranskan maanantaina ehdottama 500 miljardin euron suuruinen Euroopan unionin (EU) elvytysrahasto herättää oppositiossa keskenään melko päinvastaisia reaktioita.

Elvytysrahastosta olisi tarkoitus tukea avustuksilla koronakriisistä pahiten kärsineitä jäsenmaita.

Kansanedustaja Elina Lepomäki (kok) suhtautuu elvytysrahastoon varovaisen positiivisesti, kun taas kansanedustajaa Sakari Puistoa (ps) elvytysrahasto arveluttaa.

”Nythän näitä erilaisia EU:n takausvastuita tulee ovista ja ikkunoista. Tässä saa kyllä olla todella varovainen”, Puisto sanoo.

Hän viittaa 100 miljardin suuruiseen SURE:n instrumenttiin, jolla EU haluaa auttaa jäsenmaita säilyttämään työpaikkoja, sekä 25 miljardin EIB-takuurahastoon, jolla on tarkoitus tukea erityisesti pk-yrityksiä.

Lepomäki taas on ”varauksin positiivinen”.

”Toivon, että tämä olisi ensiaskel kohti liittovaltion tyyppistä ratkaisua, jossa yhteisiä menoja rahoitetaan avoimesti ja läpinäkyvästi yhteisen päätöksenteon kautta”, Lepomäki sanoo.

Komissiolta ei ole tullut vielä ehdotusta elpymisrahastosta. Lepomäen mielestä on tärkeää nähdä, mitä yksityiskohtia ehdotus pitää sisällään.

Koronabondit tekevät tuloaan

Elvytysrahaston perustaminen tarkoittaa euro- tai koronabondien, eli EU-maiden yhteisten joukkolainojen, tulemista, Lepomäki kertoo.

”Kyse on käytännössä samasta asiasta, koska ensimmäistä kertaa EU voi ottaa suoraan velkaa jotain menokokonaisuutta vastaan. Elvytysrahasto rahoitetaan yhteisillä EU-tason velkakirjoilla.”

Lepomäen mielestä on tärkeää, että elvytysrahasto liitetään osaksi EU:n budjettia. Näin siksi, että silloin EU voi vaikuttaa paremmin siihen, mihin jäsenmaat varoja käyttävät ja annetuille avustuksille voidaan taata yhdenmukaiset läpinäkyvyys ja valvontakriteerit.

Puiston mielestä yhteinen liittovaltion budjetti, jotta rahoitetaan ainakin alkuun EU:n yhteisellä lainalla, kuulostaa riskialttiilta.

”Jos me lähdetään moniin yhteisvastuisiin mukaan, niin Suomen edellytykset määrätä omasta budjetistaan heikkenevät”, Puisto sanoo.

”EU:ta ei ikinä ole tarkoitettu velkaunioniksi ja se on myös perussopimusten vastaista”, hän jatkaa.

Tuleeko rahastosta uusi kiistakapula?

Puistoa ei myöskään miellytä ajatus siitä, että elvytysrahastosta jaettavat tuet maksetaan avustuksina eikä lainoina.

”Ilman muuta siinä pitäisi olla vastikkeellisuus mukana”, hän sanoo.

Lepomäen mielestä taas on tärkeää, että EU tukee jäsenmaita suoraan koronakriisiin liittyvissä menoissa unionin yhtenäisyyden säilyttämiseksi.

”Erityisesti kriisiaikoina, joina uhkatekijä tulee ulkoa, on tärkeää että EU pysyy yhdessä. On tärkeää että saatetaan unionin rakenteet kestäviksi tästä eteenpäin”, Lepomäki sanoo.

”Minä näkisin, että lähdettäisiin avoimesti ja demokraattisesti kohti liittovaltiota. Toinen vaihtoehto on , että ajelehditaan tässä tilanteessa ja poliittista yhtenäisyyttä ei saada ja euro hajoaa.”

Lepomäki vastustaa kuitenkin Puiston tavoin sitä, että jäsenmaat ottavat vastuulleen toistensa velkoja.

Hän toivoo, että EU tukisi jäsenmaita yhteisestä liittovaltion budjetista, jonka varoja suunnataan koronakriisin jälkeen yhdessä sovittuihin, EU-alueen kehitystä vahvistaviin kohteisiin.

Vaikka Lepomäki suhtautuu varovaisen myönteisesti elvytysrahastoon, hän näkee siinä myös riskejä.

”Pahimmillaan käy niin, että elvytysrahastosta tulee poliittinen pelinappula, jossa 500 miljardia jaetaan sinne ja tänne. Tulee hirveä taistelu valtioiden välillä kuka saa mitenkin paljon rahaa ja kuka sen maksaa.”