Kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen kirjoittaa Puheenvuoro-blogissaan siitä, miksi EU:n elvytyspaketti on Suomellekin tärkeä.

Virkkusen puolue kokoomus nousi ratkaisijan paikalle eduskunnan elvytyspakettiäänestyksen suhteen, kun perustuslakivaliokunta linjasi, että läpimenoon tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö suuresta salista. Kokoomuksen ryhmäpäätös on äänestää asiassa tyhjää, jolloin hallituspuolueiden äänet riittävät läpimenoon.

Virkkusen mielestä pelkkään elvytyspakettiin keskittyvästä suomalaisesta keskustelusta on unohtunut se, miten suuresta kokonaisuudesta koko paketissa itse asiassa on kyse.

”On tärkeä ymmärtää, että vaikka EU:n elpymispaketti ja monivuotinen budjetti ovat teknisesti erillisiä asioita, ne ovat nyt yhteinen kokonaisuus. Molemmista on Euroopan tasolla viime kesänä saavutettu sopu, johon Suomen hallitus on tällöin sitoutunut. Jos jokin jäsenmaa nyt päättäisi irtautua elpymispaketista, kaatuisi koko kyseinen sopu. EU ei siis jäisi vain ilman elpymispakettia, vaan lisäksi ilman budjettia vuosille 2021-2027. Kun kello käy kohta vuoden 2021 kesää, jokainen ymmärtää, että kuinka hankala tämä tilanne olisi”, Virkkunen kirjoittaa.

”Jos Suomi irtautuisi elpymispaketista, kaatuisi samalla koko budjettisopu. Uuden budjetin neuvottelut jouduttaisiin aloittamaan alusta. Tämä suistaisi EU:n suureen kriisiin. Mitään vaihtoehtoista mekanismia myöskään elpymispaketin toteuttamiseen ei ole, vaan se jouduttaisiin rakentamaan kokonaan uudelleen. Kyseessä ei olisi viikkojen, vaan vähintäänkin kuukausien tai vuosienkin urakka. Vaikka ratkaisu löytyisikin ja Suomi jäisi paketin ulkopuolelle, olisi neuvotteluasemamme budjettineuvotteluissa onneton”, Virkkunen jatkaa.

Virkkusen mukaan paketti kokonaisuutena on Suomelle erittäin hyödyllinen taloudellisesti. Paketissa on Virkkusen mukaan kolme osaa: elvytyspaketti, monivuotinen budjetti sekä EU:n rahoitusvakaus.

"Vaikka yksin elpymispaketti ei meitä erityisesti hyödyttäisikään, kuten voi aivan perustellusti ajatella, sitä ei voi erottaa EU-budjetista. Ne on kytketty yhteen ja yhdessä neuvoteltu, joten yhdessä ne selviävät tai kaatuvat. Kokonaisuutena – siis elpymispaketista, monivuotisesta budjetista ja EU:n rahoitusvakaudesta – kuitenkin hyödymme aivan merkittävästi enemmän kuin mitä elpymispakettiin joudumme maksamaan. Tälle eri ekonomistit voivat laskea eri arvoja, mutta yleiskuva on selvä”, Virkkunen kirjoittaa.

”Elpymispaketin ja siihen sidotun rahoitussovun hylkääminen ei tuhoa Suomen asemaa osana Eurooppa ja läntistä maailmaa. Se kuitenkin tekisi kaikesta huomattavan paljon vaikeampaa ja vaikuttaa ilmiselvän negatiivisella tavalla Suomen kansainväliseen asemaan. Paketin hylkääminen olisi Suomen itsenäisen historian merkittävimpiä ulkopoliittisia päätöksiä. Sille ei ole rakennettavissa mitään kestäviä perusteita, jos perspektiivin vain malttaa pitää riittävän laajana”, Virkkunen katsoo.

Virkkusen mielestä Suomi jää plussan puolelle, kun verrataan paketin hintaa ja Suomen saamia suoria hyötyjä EU-jäsenyydestä ja Euroopan taloudellisesta tilanteesta.

”Kun jaamme paketin maksuosuuden koko sen 30-vuotiselle elinajalle, sen hinta Suomelle on vuodessa noin 220 miljoonaa euroa. Tästä voimme vähentää sen, jonka paketista saamme takaisin, eli vähintään kolmanneksen. Kun mietimme EU-jäsenyyden sekä Euroopan kasvun ja vakauden suoria hyötyjä Suomelle, on ilmiselvää, että puhumme täysin toisen kokoluokan asioista. Kun taas ajattelemme EU-jäsenyyden merkitystä Suomen kansainväliselle asemalle sekä paketin hylkäämisen negatiivisia vaikutuksia, mielestäni johtopäätös on yhä selvempi: elpymispaketin hyväksyminen eduskunnassa on Suomen ja suomalaisten etu”, Virkkunen kirjoittaa.