Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok) pitää Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michelin perjantaina esittelemää muokattua budjetti- ja elvytysrahastoesitystä Suomen kannalta pettymyksenä.

Virkkusen mukaan hyvää esityksessä on muun muassa se, että se ottaa alkuperäistä EU-komission esitystä paremmin huomioon EU:n hiilineutraalisuustavoitteen, aloittaa lainan takaisinmaksut nopeammin sekä pyrkii sitomaan EU-rahoituksen jäsenvaltion oikeusvaltiokehitykseen.

Huonoa esityksessä on Virkkusen mukaan muun muassa elvytysrahaston avustuspainotteisuus sekä riittämättömät investoinnit uuteen kasvuun, kuten infrastruktuurihankkeisiin, tutkimukseen ja digitalisaatioon.

Virkkusen mielestä olisi tärkeää, että lainaa nostettaessa sovitaan myös keinoista, joilla se maksetaan takaisin. Osa Michelin ehdottamista omista tulonlähteistä, kuten niin sanottu digivero, ovat hänen mukaansa kuitenkin Suomen kannalta ongelmallisia.

”Elvytysrahastoa koskevassa esityksessä Suomen hallituksen isot tavoitteet, eli rahaston matalampi kokonaistaso sekä lainoina annettavan rahoituksen suurempi osuus, eivät näy lainkaan. Budjetin kohdalla suurin muutos komission pohjaesitykseen ovat viidelle jäsenmaalle tarjotut jäsenmaksupalautukset, mutta Suomi ei ole näiden maiden joukossa”, Virkkunen kommentoi tiedotteessaan.

Hän sanoo suoraan, että Suomen hallitus ei ainakaan tähän mennessä ole onnistunut neuvottelemaan keskeisiä tavoitteitaan mukaan pakettiin.

”Menopuolella kokonaisuus on edelleen sellainen, että innovaatioihin, puolustukseen sekä muihin Suomelle tärkeisiin kohteisiin suunnataan liian vähän varoja. Hallituksen tavoitteet ovat oikeansuuntaisia, mutta niiden edistämisessä ei olla riittävän pitkällä. Mielestäni on perusteltua kysyä, onko EU-politiikka ollut riittävän korkealla hallituksen ja sen keskeisten ministereiden asialistalla? Elämme poikkeuksellista aikaa, jossa unionin tulevaisuutta määritellään pitkälle tulevaisuuteen”, Virkkunen sanoo.

Virkkunen on huolissaan myös siitä, minkälaiseksi unionin rahoituksen oikeusvaltiokehitykseen sitova mekanismi muodostuu.

”Erityisesti Puolassa, Unkarissa ja Tshekissä EU-rahaa valuu hallitusta lähellä olevien liikemiesten taskuun. Tällaisissa tilanteissa, joissa hallitus ei ole sitoutunut demokratiaperiaatteisiin ja eurooppalaisiin arvoihin, maiden EU:lta saamaa rahoitusta tulisi voida leikata sekä ohjata suoraan alue- ja paikallishallinnolle. Nyt uhkana on, että silloisen pääministeri Antti Rinteen (sd) jo kertaalleen sovituksi ilmoittama oikeusvaltiomekanismi vesittyy pahasti”, Virkkunen sanoo.

Myös muokattu elpymisväline on kooltaan komission alkuperäisen esityksen mukainen ja myös avustusten ja lainojen suhde on sama; 500 miljardia euroa jaettaisiin avustuksina ja 250 miljardia lainoina.

Elvytyksen osana on tarkoitus päättää EU:n monivuotisesta budjetista. Michelin ehdotuksessa seitsenvuotinen rahoituskehys on pienempi kuin komission ehdotuksessa. Rahoituskehyksen pienentäminen kuului Suomen tavoitteisiin. Komission ehdotti 1100 miljardia euroa, Michel 1074 miljardia euroa.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) mukaan Suomi vaatii edelleen kahta suurta muutosta elpymisvälineeseen.

”Tarvitsemme pienemmän välineen ja paremman avustusten ja lainojen suhteen”, Marin linjasi perjantaina.

EU-maiden johtajat keskustelevat paketista ensi perjantaina alkavassa huippukokouksessa.